Suomen kiertotaloustavoitteet ovat kiristyneet nopeasti, ja erityisesti yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostaminen painaa kuntien ja jätehuoltoyhtiöiden agendalla. Päijät-Hämeessä tutkittiin, vaikuttaisiko biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen alueen kierrätysasteeseen.
Biojätteen osuus kotitalouksien sekajätteestä on valtakunnallisesti lähes kolmannes. Tämä ei ole vain hukattua ravinne- ja energiapotentiaalia, vaan myös merkittävä este muun kierrätyskelpoisen materiaalin hyötykäytölle: biojäte sekajätteen seassa likaa muun muassa paperit ja kartongit niin, ettei niitä pystytä enää laitosmaisesti lajittelemaan kierrätykseen. Syntypaikkalajittelun tehostaminen onkin kriittinen osa kiertotalouden toteutumista.
Tutkimuksessa analysoitiin vuoden 2024 tietoja ja mallinnettiin kolme skenaariota biojätteen erilliskeräyksen laajentamisesta. Jos keräysvelvoite ulotettaisiin yli 200 asukkaan taajamiin, alueellinen kierrätysaste nousisi jo yli 2 prosenttiyksikköä. Mikäli velvoite laajenisi haja-asutusalueille, nousu voisi olla yli 8 prosenttiyksikköä. Yhdistämällä nämä skenaariot, alueellinen kierrätysaste nousisi laskennallisesti yli 61 prosenttiin – siis lähemmäs EU:n vuodelle 2035 asettamaa 65 % tavoitetta.
Laajennus ei kuitenkaan ole pelkkiä prosenttilukuja. Se toisi alueelle tuhansia uusia biojätekeräyksen käyttäjiä, loisi mahdollisuuksia uusille palvelumalleille ja tehostaisi logistiikkaa. Biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen voisi nostaa siis merkittävästi alueellista kierrätysastetta, mutta sen ohessa tarvitaan kuitenkin palveluinnovaatioita, kuten joustavia keräysmalleja pientaloille sekä panostusta neuvontaan ja asiakaslähtöiseen palvelukehitykseen.
Biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen ei ole vain tekninen ratkaisu, vaan askel kohti toimivaa kiertotaloutta – sellaista, jossa materiaaleilla on arvo, ja kierrätys on mahdollisimman helppoa jokaiselle kotitaloudelle.
Toni Kranttila
Palvelupäällikkö
Salpakierto Oy
Kranttilan opinnäytetyö on tehty XAMK – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, Kestävän liiketoiminnan kehittäjän koulutusohjelmassa. Kirjoittajalle on myönnetty yhdistyksen apuraha opinnäytetyön tekemiseen. Kuvat: Salpakierto