Jätehuolto voi onnistua tehtävässään eli jätteiden keräämisessä ja kuljettamisessa kierrätystä varten vain, mikäli asukkaat saadaan lajittelemaan hyödyntämiskelpoiset jätteet oikein. Miten me jätehuollon toimijat puolestamme voisimme helpottaa asukkaiden tuskaa vaikeaksi käyneen lajittelutehtävän edessä, jotta jätemateriaali päätyisi laadukkaana kierrätysprosessiin?
Vastauksena on yhteispohjoismaiset jätekuvakkeet eli piktogrammit. Niillä on mahdollista luoda ilman kryptisiä koodeja ja merkintöjä visuaalinen yhteys esim. käytetyn pakkauksen ja kierrätyspisteen välillä.
Pohjoismaat ovat tehneet yhteistyötä jo parin vuoden ajan Tanskassa kehitettyjen jätepiktogrammien käyttöönottamiseksi. Yhteistyö on lisännyt tietoa ja ymmärrystä maiden välisistä eroista, mutta ennen kaikkea avannut silmät yhtenäisen piktogrammijärjestelmän tarpeesta. Myös Euroopan komissio on osoittanut kiinnostusta pohjoismaista järjestelmää kohtaan, jossa yhtenäisin värein ja symbolein voitaisiin auttaa asukkaita kohti parempaa jätteiden lajittelua. Pohjoismaista mallia pidetäänkin yhtenä vaihtoehtona jätehuoltojärjestelmien harmonisoinnin välineeksi.
Piktogrammijärjestelmä tiivistää myös alan toimijoiden välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua. Esimerkiksi Norjassa on työhön osallistunut laaja joukko toimijoita kuten tuottajat, kunnat ja elinkeinoelämä. Yhteen hiileen puhaltaminen onkin herättänyt järjestelmän nopean laajentumisen ja riemuisan vastaanoton.
Suomessa piktogrammijärjestelmän käyttöönoton mahdollisuutta kartoitetaan parhaillaan eri toimijoiden kanssa. Kehitystyöhön on kutsuttu laaja joukko tuottajavastuuorganisaatioita, kuluttajien ja kuntien edustajia sekä yksityisiä toimijoita.
Yhteisen tavoitteemme – kierrätysasteen nousun – vuoksi meidän on pystyttävä käyttämään kaikki mahdolliset keinot. Tässä – kuten usein muulloinkin – päämäärä ei ole ainoa saavutus, vaan se, mitä matkalla yhdessä koemme ja saamme aikaan.
