HSY:n Ämmässuolle valmistuva uusi mädätelaitos mahdollistaa biojätteen entistä tehokkaamman hyödyntämisen maataloudessa. Samalla biojätteen kompostointilaitos jää aiempaa vähäisemmälle käytölle. Voisiko vapautuva kapasiteetti palvella jonkin toisen materiaalin, kuten jätevesilietteen, käsittelyä?
HSY on pääkaupunkiseudun suurin jätevesien käsittelijä. Puhdistuksen yhteydessä syntyy vuosittain noin 86 000 tonnia yhdyskuntajätevesilietettä, eli lietettä. Ämmässuon kannalta lähin vedenkäsittelylaitos sijaitsee alle 15 kilometrin päässä Blominmäellä. Tällä hetkellä jätevesilietettä käsitellään pienemmässä, vanhassa kompostointilaitoksessa noin 3 000 tonnin vuosikapasiteetilla. Diplomityöni tavoitteena oli tarkastella vapautuvan laitoksen toimivuutta lietteen kompostointiin.
Merkittävin muutoksen aiheuttaja on biojätteen ja lietteen ominaisuuserot. Biojäte on karkeaa, heterogeenistä massaa ja hajoamisen suhteen aktiivinen. Liete puolestaan on hienojakoista, homogeenistä ja inaktiivisempaa. Ominaisuuksien erot vaikuttavat merkittävästi esikäsittelylaitteiston toimivuuteen.
Työssäni toteutettiin kaksi kompostointikoetta syksyllä 2024, joiden tavoitteena oli testata kompostointiseoksen suhteita, eli reseptiä, sekä laitteiston soveltuvuutta. Ensimmäisessä kokeessa massa jäi liian kuivaksi, eikä haluttuun lopputulokseen päästy. Toisessa kokeessa otettiin laskennallisesti huomioon sopiva kosteus sekä hiili-typpisuhde. Teoria ei kuitenkaan täysin vastannut todellisuutta, sillä massa jäi esisekoituksesta huolimatta liian kosteaksi, paakkuuntuen sekoitusruuviin ja aiheuttaen laitevikoja.
Kokeiden tuloksena havaittiin, että massan kuohkeudella on suuri merkitys kompostoinnin onnistumisen kannalta. Liian tiivis massa ei saa riittävästi happea hajotakseen. Esikäsittelylaitteisto toimii myös paremmin, jos massa on ilmavampaa. Työssäni käsittelin myös erilaisia muutoksenhallinnan kannalta tärkeitä kohtia, kuten logistiikkaa, prosessointiaikaa, laitteiston toimivuutta sekä teoreettista kapasiteettia.
Kompostointilaitoksen potentiaali on kuitenkin suuri. Prosessissa käytettäisiin puutarhajätettä, risuja ja puuhaketta, joita yksityisasiakaskin voi tuoda Ämmässuolle. Nykyisillä vastaanottomäärillä laitoksella voitaisiin käsitellä jopa 24 000 tonnia lietettä vuosittain. Prosessin optimointia jatketaan vielä työni valmistumisen jälkeen.
Teksti ja kuvat: Matilda Seppinen
Kirjoittajalle on myönnetty yhdistyksen apuraha opinnäytetyön tekemiseen.