Kalustealan toimijat kehittävät uusia ratkaisuja vastatakseen lisääntyvään vastuullisuusajatteluun. Käytettyjen toimistokalusteiden markkina on kasvamaan päin, ja tilaa on myös kiertotalouteen perustuville palvelumalleille.
Teksti Riina Nygrén / Noon Kollektiivi Kuvat S O C I A L . C U T / Unsplash & Martela
Toimistokalusteiden hankkiminen käytettynä on yleistynyt, kun vastuullisuus ja kiertotalousajattelu on kirjattu yhä useamman yrityksen strategiaan.
Tämä antaa signaalia, että kertakäyttökulttuuri on väistymässä vastuullisten valintojen tieltä. Näin toteaa käytettyjä toimistokalusteita kunnostavan ja välittävän Duo Interiorin kiertotalous- ja palvelujohtaja Jukka Aarnio.
– Meidän tehtävämme on auttaa asiakkaita tekemään valintoja, jotka edistävät kiertotaloutta. Nykyään jo yli puolet myymistämme kalusteista on kierrätettyjä. Hybridivaihtoehdossa yhdistetään uusia ja käytettyjä kalusteita sisustussuunnittelijan vision mukaan, Aarnio kertoo.
Uusi elämä käytetylle kalusteelle
Perinteisesti on ajateltu, että toimistokalusteen käyttöikä olisi kymmenen vuotta – sen jälkeen toimiston sisustusta päivitetään ja kalustus pannaan vaihtoon. Tuolit, pöydät ja kaapit eivät kuitenkaan välttämättä ole vielä elinkaarensa päässä silloin, kun yrityksen brändiväri tai henkilöstömäärä vaihtuu.
Ideaali olisi, että tässä kohtaa huolto, korjaus ja uudelleenverhoilu mahdollistaisivat käytetylle kalusteelle uuden etapin esimerkiksi kuluttajakäytössä.
Vanhentuneiden kalusteiden toimittaminen kierrätykseen onkin jätelavaa järkevämpi valinta, vaikka tuotteissa olisi vikaakin, Jukka Aarnio toteaa.
– Kolmesta rikkinäisestä työtuolista voidaan hyvin saada aikaan vielä yksi tai kaksi toimivaa tuolia, ja pöydänkansia vaihtelemalla voidaan tehdä uusia toimivia kokonaisuuksia. Kun uudelleenkäyttö saadaan maksimoitua, jätteen määrä vähenee ja materiaalien käyttöikä pitenee.
Muutosta ajattelutapoihin
Työtilojen joustavuus ja muunneltavuus ovat nousseet keskiöön käynnissä olevassa työn murroksessa, mikä antaa tilaa myös kiertotalouspohjaisille palvelumalleille.
Esimerkiksi toimistokalusteita valmistavan ja elinkaaripalveluja tarjoavan Martelan kiertotalouspalvelun ajatuksena on, että toimitilat muuntuvat yrityksen ja tarpeiden mukaan. Palvelumallissa vastuu kalusteiden kestävästä valmistamisesta ja työympäristön ylläpidosta on palveluntarjoajalla.
Käytettyjen kalusteiden kunnostaminen ja hankkiminen pidentää toki yksittäisen tuotteen elinikää, mutta se on vain yksi osa kiertotalousajattelua, Martelan liiketoiminnan muotoilujohtaja Eerikki Mikkola muistuttaa.
– Martelan kiertotalouteen perustuva malli ei tähtää omistamiseen, vaan työympäristön ylläpitoon tarpeiden mukaisena kalusteiden siirtyessä asiakkaalta toiselle. Näin maksimoidaan kalusteen elinkaari ja käyttöikä. Tähän muutokseen tarvitaan yhdistelmä erilaisia huolto- ja kiertotalouspalveluita sekä tietenkin muutosta tuotesuunnitteluun sekä logistiikkaan kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, Mikkola kertoo.
Martelan vastuullisuus- ja laatujohtaja Anne-Maria Peitsalo muistuttaa, että kaikkeen kuluttamiseen ulottuva vastuullisuustrendi lisää painetta tuotesuunnitteluun, mutta ennen kaikkea ajattelutavan muutokseen. Tavoitteena on, että kuluttaminen perustuisi aina todelliseen tarpeeseen, hän sanoo.
– Tarpeiden täyttämiseen käytetyt hyödykkeet on suunniteltava pitkäikäisiksi sekä moneen tarpeeseen ja uudelleenkäyttöön soveltuviksi. Hyödykkeiden käytön optimointi on tärkeää, mutta myös niiden kestävyys ja alkuperä ovat iso osa kestävää kulutusta. Tuote, joka ei kestä käyttöä tai kelpaa kellekään on resurssien tuhlaamista, Peitsalo muistuttaa.