Teksti Anne Ignatius Kuvat Marjaana Malkamäki
Pari vuotta sitten Tampereen kaupungin kiertotalousasiantuntija Irina Simola halusi vaikuttaa siihen, miten kiertotalous huomioidaan kaupungin toiminnassa. Hän kutsui koolle asiantuntijoita organisaation eri yksiköistä – hankinnoista, konserni hallinnosta, infra- ja talonrakennuksesta, kaavoituksesta ja ympäristönsuojelusta – ja perusti epävirallisen kiertotalousverkoston.
Nyt verkostolla on Teams-ryhmä ja säännöllisiä kokoontumisia neljästi vuodessa.
– Kokoontumiset ovat lisänneet yhteistä ymmärrystämme ja näkemystämme kiertotaloudesta. Verkosto on myös madaltanut raja-aitoja ja helpottanut yhteydenpitoa, Simola sanoo.
Tampere sitoutui kiertotalouden green dealiin keväällä 2025. Esimerkiksi sen valmistelussa kiertotalousverkostosta oli suurta apua.
– Yksin on mahdotonta saada muutosta aikaan. Kiertotalouden edistäminen edellyttää yhteistyötä.
Kunnilla on paljon paikkoja vaikuttaa rakentamisen käytäntöihin.
Irina Simolan mielestä Tampere huomioi kiertotalouden jo verrattain hyvin. Kehitettävää toki riittää sekä Tampereella että kunnissa yleensä.
Kiertotalouden hyötyjä ei aina ole helppo osoittaa, mutta kunnissa pitäisi pystyä näkemään hyödyt pitkälle tulevaisuuteen. Kunnilla kun on iso rooli siinä, miten kaupunkia rakennetaan ja kehitetään kestävästi.
– Kunnilla on paljon paikkoja vaikuttaa rakentamisen käytäntöihin esimerkiksi maankäytössä ja kaavoituksessa tai julkisissa hankinnoissa.
Kunnat ovat jo pilotoineet hankintojen kiertotalouskriteereitä. Simolan mielestä yksittäisistä pilotoinneista pitäisi siirtyä siihen, että kiertotaloutta edistetään hankinnoilla siten, että se on osa vakiintunutta toimintaa.
Ylipäätään hänestä tarvittaisiin mittareita, joilla kiertotalouden edistymistä ja vaikutusta luonnonvarojen käyttöön voitaisiin paremmin seurata.
– Näin voitaisiin muodostaa tilanteesta kokonaiskuva. Nyt seurataan liikaa yksittäisiä hankkeita ja niiden onnistumisia.
Jos kokonaisuus olisi paremmin hanskassa, myös viestintä olisi helpompaa
– Me insinöörit ajattelemme helposti, että asioistakannattaa viestiä vasta sitten, kun kaikki on valmista.
Kuitenkin viestintä on keskeisessä roolissa siinä, miten kiertotaloutta saadaan vietyä eteenpäin ja miten kiertotalouden eteneminen tehdään näkyväksi.
Tampereella monia olennaisia, kiertotalouteen liittyviä asioita on viety ylätasolle ja kaupungin strategiaan. Se on Simolan mielestä hyvä alku, vaikka käytäntöön viemisessä on vielä kehitettävää.
– Siirtymän pitäisi olla nopeampaa, mutta toisaalta nyt kaikki tietävät, että kiertotalous ei ollut mikään hype, joka oli ja meni, vaan aivan fundamentaalinen asia ympäristön ja talouden kannalta.
Kiertotalous on jo osana taloutta ja arvoketjuajattelua.
Irina Simola kehuu kaupunkien yhteistyötä ympäristöministeriön ja Syken kanssa. Kuitenkin yhteistyö voisi hänen mielestään olla vielä tiiviimpää.
– Tällä meidän tasollamme yhteensovitamme ja sovellamme monenlaista lainsäädäntöä käytäntöönpäivittäin.
Parannettavaa voisi Simolan mielestä olla vielä siinä, että sääntelyn toimeenpano ja seuranta nähtäisiinkiinteänä osana lainsäädännön valmistelua. Lainsäädännön toimeenpanoon ja toimivuuden seurantaan kun ei välttämättä panosteta niin, että toimeenpanosta koottaisiin tietoa, jota hyödynnettäisiin uuden lainsäädännön valmistelussa.
Irina Simola on ollut mukana kiertotalouskuvioissa ensimmäisestä kiertotalouspaketista lähtien. Euroopan komissio julkaisi sen joulukuussa 2015.
Edelleen hän on innostunut ja motivoitunut työstään. Hän kokee, että saa tehdä töitä kestävämmän tulevaisuuden eteen.
– Kiertotalous on niin laaja ja monialainen. Sekin kiehtoo, että heti ei tule valmista. Tämä tuliesiin kiertotalouden green dealinkin valmistelussa.
– Se meni läpi jonkinlaisella väsymystaktiikalla,hän sanoo ja nauraa.
Vahvuutenaan hän pitää sitä, että hän on työskennellyt erilaisissa organisaatioissa. Hänelle on luontevaa vaihtaa näkökulmaa yksityiskohdista laajempaan.
– Vaikka maailmaa ei saisi kerralla valmiiksi, niin on tärkeää viedä sitä oikeaan suuntaan.