Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää yritysten välistä yhteistyötä.
Kiertotalouden ekosysteemit eli eräänlaiset verkostot auttavat yhteistyön rakentumisessa ja kiertotalouden mukaisten ratkaisujen toteuttamisessa.
Teksti Anni Paavilainen
Suomen tavoite on olla kiertotalouden kärkimaa vuonna 2025. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta keinot kiertotalouteen siirtymiseksi ovat vielä monelta osin epäselviä.
Varmaa on, että yhteistyötä yli toimialarajojen tarvitaan paljon. Meitä kaikkia tarvitaan eri rooleissa ja eri tasoilla aina yksityishenkilöistä yrityksiin, ekosysteemeihin, valtioihin ja globaaliin yhteistyöhön.
Kiertotalous ei ole jotain, joka liimataan nykyisten tuotannon ja kulutuksen tapojemme päälle. Sen on tarkoitus muuttaa niitä pysyvästi ja radikaalisti parempaan suuntaan. Siksi kiertotalouden niin sanotut ekosysteemit voivat olla osa ratkaisua.
Ne ovat alustoja, jotka kokoavat eri toimijoita yhteen etsimään kiertotalouden mukaisia ratkaisuja. Mukana voi olla esimerkiksi yrityksiä, tutkimuslaitoksia, viranomaisia ja kolmannen sektorin toimijoita.
Yhteistyön toteutumiseksi ekosysteemissä tarvitaan avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, runsaasti vuorovaikutusta ja koko ekosysteemiä koordinoiva toimija. Koordinoija voi olla esimerkiksi yritys tai säätiö, jonka intressinä on edistää kiertotaloutta omalla alallaan.
Yritykset ovat saaneet kasvua liiketoimintaansa ja löytäneet uusia asiakkaita.
Pro gradu -tutkielmassani selvitin, miten ekosysteemeissä tapahtuvalla yritysten välisellä yhteistyöllä voidaan edistää kiertotalouteen siirtymistä.
Tarkastelin viittä Suomessa toimivaa kiertotalouden ekosysteemiä. Mukaan valikoitui kolme materiaalikiertoihin keskittyvää, yksi ravinnekierron ja yksi alueellinen ekosysteemi. Haastattelin ekosysteemejä koordinoivia tahoja, niihin osallistuvia yrityksiä ja kiertotalouden asiantuntijayrityksiä, kuten ECO3-yritysaluetta.
Tutkimustulokset osoittavat, että yritysten välinen yhteistyö on mahdollista, kun ekosysteemiä tuetaan erilaisilla toimenpiteillä sen koostamisessa, kehittymisessä ja tavoitteiden saavuttamisessa.
Ekosysteemin kaikkiin vaiheisiin tarvitaan koordinoivaa tahoa, joka esimerkiksi kokoaa toimijat yhteen, motivoi niitä sitoutumaan, rakentaa luottamusta ja jakaa tietoa.
Ekosysteemeissä syntyvä ja rakentuva yritysten välinen yhteistyö voi viedä kiertotaloutta merkittävästi eteenpäin. Yritykset ovat saaneet kasvua liiketoimintaansa ja löytäneet uusia asiakkaita.
Lisäksi pilottien ja erilaisten tuki-instrumenttien avulla liiketoimintaa on päästy kehittämään pitkällä aikavälillä.
Yhteistyö on myös mahdollistanut toimintaympäristöön sopeutumista, kun ekosysteemissä on jaettu tietoa lainsäädännöstä tai autettu kokeilemaan uusia ratkaisuja muuttuvassa markkinatilanteessa toimimiseksi.
Yhteistyö voi johtaa myös yhteiskunnallisesti merkittäviin seurauksiin, kun ekosysteemeissä suunnitellaan ja toteutetaan kiertotalouden mukaisia ratkaisuja.
Esimerkiksi Telaketju-ekosysteemissä on kehitetty valtakunnallista poistotekstiilin käsittelyjärjestelmää, jotta tekstiilit saadaan hyötykäytettyä raaka-aineena.
Yhteistyöllä voidaan ratkaista kiertotalouden tiellä olevia esteitä ja ongelmia, kun riittävän moni on saman pöydän äärellä.
Kaikilta osin yrityksissä ei olla vielä valmiita ekosysteemeissä toimimiseen, ja edessä on suuria toimintakulttuurin muutoksia.
Esimerkiksi yritysten pitää jakaa yhteisten tavoitteiden kannalta tärkeää tietoa, jotta oikeista asioista voidaan keskustella. Siispä liikesalaisuuksistakin on joskus hellitettävä, jotta keskustelu voi kääntyä oikeisiin ongelmiin ja niiden ratkaisemiseen. Ekosysteemin yhteisten tavoitteiden kannalta tärkeää tietoa ei voi pitää salassa.
Tutkimusta tehdessäni huomasin, että kiertotalouden edistäminen on monille ihmisille ja yrityksille arvovalinta. Se voi sitouttaa toimijoita ja helpottaa yhteistyön syntymistä. Sitoutuneet toimijat puolestaan voivat rakentaa ekosysteemin, jossa yhteistyö toteutuu ja kiertotalouteen siirtyminen on askelen lähempänä.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että kiertotalouteen siirtymisessä ekosysteemeillä on keskeinen rooli. Ekosysteemin koordinoija tarvitsee kuitenkin työlleen rahoituksen. Yksi keino on tukea kiertotalouden ekosysteemejä julkisella rahoituksella, kunnes ekosysteemille kehitetään oma ansaintalogiikka tai rahoitusmalli.
Kiertotalouden ekosysteemien tukeminen on yhteiskunnallisesti tärkeää, sillä ne edistävät kiertotalouteen siirtymistä. Ekosysteemeissä kiertotalous etenee yhteistyön myötä, minkä avulla Suomi voi päästä kohti tavoitettaan olla kiertotalouden kärkimaa.
Kirjoittaja valmistui Tampereen yliopistosta keväällä 2020. Hänen opinnäytteensä Yritysten välinen yhteistyö kiertotalouden ekosysteemeissä löytyy Tampereen yliopiston Trepo-tietokannasta. Työtään varten hän sai Jätehuoltoyhdistyksen stipendin.
Lähde: Anni Paavilaisen opinnäytetyö Yritysten välinen yhteistyö kiertotalouden ekosysteemeissä.