Suomalainen jätehuolto on sujuvaa. Voimme luottaa siihen, että kotitalouksista sekä yritys- ja elinkeinotoiminnasta muodostuvat jätevirrat kulkevat näinäkin aikoina, kun virusepidemia on levinnyt joka puolelle. Miksi jätehuolto sitten toimii Suomessa hyvin myös poikkeusoloissa?
Normaaliaikana hyvin suunniteltu toiminta ja hyvät yhteistyökuviot ovat perusta, jonka varaan on poikkeustilanteissa hyvä laskea. Huoltovarmuus ja jatkuvuuden hallinta ovat tärkeitä elementtejä elämän pitämiseksi raiteillaan.
Meille on rakentunut järjestelmä, jossa useat toimijat huolehtivat kukin osaltaan siitä, että huolto pelaa. Tarvittaessa yritykset paikkaavat toisiaan ja massavirrat voidaan ohjata vaihtoehtoisiin käsittelylaitoksiin hyödynnettäväksi. Jätehuollon järjestämistä poikkeustilanteissa helpottaa se, että kiinteää jätettä voi väliaikaisesti varastoida toisin kuin esimerkiksi jätevesiä.
Vuosikymmenien aikana talouden pyöriessä materiaalivirrat ovat kasvaneet. Samoin on käynyt jätevirroille. Ensisijaisena tavoitteena jätehuollossa on aluksi ollut hygienian ja siisteyden ylläpito asutuksen piirissä. Myöhemmin on tavoitteeksi asetettu myös ympäristön pilaantumisen estäminen. Näistä emme halua tinkiä tänäänkään. Lineaaritaloudesta kiertotalouteen siirtyminen on toki vielä kesken.
Häiriötilanteisiin varautuessa on otettava huomioon henkilöstön, kaluston, polttoaineen, varaosien ja palvelun saatavuus. Erityisesti on pidettävä huolta henkilöstön toimintakyvystä. Ammattiinsa vihkiytyneet ihmiset ratkovat ne pulmat, joita eteen tulee. Ja yleensä pulmat ovat yllättäviä. Viimeistään koronavirusepidemia on sen meille opettanut. Pidetään siis huolta henkilöstöstä.