Patentoidulla menetelmällä raskasmetallit saadaan liukenemattomaan muotoon.
Teksti: Katariina Krabbe
Ylöjärveläisyhtiö Global EcoProcess Services Oy on kehittänyt ja patentoinut epselöinniksi kutsumansa menetelmän, jolla voidaan puhdistaa raskasmetalleja teollisuuden jätevesistä ja voimalaitostuhkasta.
Yrityksen tausta ulottuu 15 vuoden taakse Vesa Rissasen galvanointiyritykseen. Se käsitteli alihakintana lentokoneen osia Valmetin lentokonetehtaalle.
– Ympäristölainsäädäntö vaati, että galvanointihapot piti toimittaa silloiselle Ekokemille vaarallisen jätteen käsittelyyn. Tämä merkitsi pienelle yritykselle puolen miljoonan euron vuosikuluja, ja hydrometallurgina ja kemistinä Rissanen alkoi kokeilla, voisiko hapot saada vähemmän haitalliseen muotoon. Hän onnistuikin kehittämään menetelmän, jolla saatiin lopputulokseksi puhdasta vettä sekä täysin liukenematonta monimetallisakkaa, Global Ecoprocess Servises Oy:n eli tuttavallisemmin Epsen toimitusjohtaja Jouni Jääskeläinen kertoo taustoista.
Kaupunki testasi veden ja antoi luvan kaataa sen viemäriin, ja monimetallisakka saatiin toimittaa normaalille kaatopaikalle. Tavoiteltu säästö saatiin aikaiseksi.
Sittemmin lentokonetehdas suljettiin ja Rissasen liiketoiminta loppui. Vuonna 2012, kymmenen vuoden jälkeen, Rissanen ja Jääskeläinen alkoivat pohtia, voisiko taannoin kehitetyillä kaavoilla tehdä jotain muutakin.
– Talvivaaran vesiongelmat olivat silloin tapetilla, ja me hankimme kaivoksen jätevettä ja testasimme laboratoriossa, toimisivatko kaavat. Yllätykseksemme huomasimme, että ne toimivat, ja näin laajensimme pelkästä galvanointi- ja peittausbisneksestä teollisuuden vaarallisiin jätteisiin.
Neljä patenttia
Menetelmän toimivuutta testattiin ja todistettiin. Nyt menetelmällä on neljä patenttia.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan menetelmä toimii siten, että teollisuuden vaaralliseen jäteveteen liuotetaan EPSE-kemikaalia ja pumpataan jäteveden sekaan. Ph:ta säätämällä metallit sakkautetaan. Sakka on sitten helppo vain suodattaa vedestä erilleen.
– Vesi on suodatuksen jälkeen niin puhdasta, että sen voi kierrättää takaisin teolliseen prosessin. Tai jos prosessissa ei tarvita vettä, sen voi myös laskea viemäriin, Jouni Jääskeläinen kertoo.
Jos metallisakka sisältää metalleja, joilla on käyttöarvoa, se voidaan sulatossa ottaa uudelleen käytettäväksi. Jos tämä ei ole kannattavaa, sakka voidaan käsitellä normaalina kiinteänä jätteenä, sillä metallit ovat siinä liukenemattomassa muodossa.
Nyt menetelmää jatkotestataan useiden lisenssiasiakkaiden kanssa.
Yksi partnereista on Vantaan Energia, joka testaa epselöintimenetelmää yhdyskuntajätteen poltossa syntyvän tuhkan puhdistamiseen ympäristölle haitallisista raskasmetalleista. Tavoitteena on, että sillä olisi ensi vuonna maailman ensimmäinen tuhkan puhdistuslaitos, jolloin puhdistettua tuhkaa voitaisiin jatkossa käyttää vaikka maanrakentamiseen.
– Projektin ensimmäisessä vaiheessa todennetaan, että epselöinti toimii. Kesän aikana siirrytään vaiheeseen kaksi, jossa todennetaan metallien talteenotto, Jääsekeläinen kertoo.
Tuhka liuotetaan ensin nestemäiseen muotoon, jotta se voidaan epselöidä. Se on kuitenkin kannattavaa, jos menetelmällä saadaan raskasmetallit talteen.
– Menetelmä sopii modifioituna miltei mihin tahansa teollisuuteen.
EU-rahan turvin maailmalle
Puolentoista vuoden aikana Epse on kasvanut kolmen hengen pajasta 15 henkilöä työllistäväksi kansainväliseksi yritykseksi.
– Olemme palkanneet lisää kemistejä sekä myyntihenkilöstöä viemään keksintöämme maailmalle, Jääskeläinen kertoo.
Hiljattain maailmanvalloitus nytkähti eteenpäin, kun EU myönsi Horizon 2020 –ohjelmasta 1,9 miljoonan euron rahoituksen menetelmän viemiseksi ympäri Eurooppaa.
– Tämä oli alkavalle yritykselle erittäin tärkeä tuki, ja tämä vauhdittaa vientiponnisteluita. Neuvottelut ovat jo käynnissä muun muassa Ranskassa, Keski-Euroopassa, Kiinassa ja Etelä-Afikassa.
Potentiaalisia asiakkaita riittää, sillä menetelmä on edullinen, yksinkertainen ja ainoa, missä monimetallisakka saadaan liukenemattomaan ja ympäristölle vaarattomaan muotoon.
– Pelkästään kaivosteollisuuden arvion mukaan jätevesien puhdistamisen maailmanmarkkina on noin viisi miljardia dollaria. Kun mukaan otetaan kaikki muukin teollisuus, missä syntyy jätevesiä, päästään ainakn kymmenkertaiseen lukuun, Jääskeläinen sanoo.