Jätelaki ja siihen liittyvä asetustasoinen sääntely muodostaa nykyisin monimutkaisen ja yksityiskohtaisen säädöskokonaisuuden. Missä ollaan nyt? Miksi jätelaki muuttuu alati?
Nykyaikaisen jätehuollon perustan loi vuonna 1994 voimaan tullut jätelaki – sekä Suomen liittyminen EU:hun. Jätelainsäädäntö on muuttunut, yksityiskohtaistunut ja sääntelyn piiri on laajentunut. Sääntelyn kokonaisuudistus valmistui vuonna 2011.
Tuon jälkeen jätelakia on muutettu 19 kertaa – asetuksista puhumattakaan! Osa muutoksista on ollut pieniä, osa on vaikuttanut merkittävästi myös jätehuollon järjestämiseen ja vastuisiin. Muutoksiin on liittynyt alaa repiviä riitoja sekä poliittisia intohimoja, mikä on vienyt voimavaroja kehittämiseltä.
Nyt loppusuoralla on EU:n ison jätesäädöspaketin toimeenpano. Sitä koskevan hallituksen esityksen käsittely eduskunnassa on päättymässä. Tähän pääseminen vei aikaa. Jätelakityöryhmä jätti mietintönsä syyskuussa 2019, mutta hallituksen esitys hyväksyttiin vasta maaliskuussa 2021. Suomi myöhästyy toimeenpanosta noin vuodella.
Vireillä on myös kaksi muuta jätelain muutosta. Nro kakkosessa toteutetaan ykkösestä rannalle jääneet muutokset koskien jätehuolto- ja siirtoasiakirjarekistereitä. Nro kolmosessa toimeenpannaan SUP-direktiivin eli tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskevan direktiivin loput vaatimukset mm. muovituotteita koskevasta tuottajavastuusta – merkintävaatimuksista ja kiellosta säädetään jo ykkösessä.
Jätelain muutos kiristää erilliskeräysvaatimuksia ja lisää kuntien, jätteen haltijoiden ja pakkausjätteiden tuottajien velvoitteita. Kuntien on muun muassa järjestettävä kotitalouksien erilliskerättävien jätteiden keräys ja tuottajien korvattava kunnille tästä aiheutuvia kustannuksia. Pakkausten tuottajayhteisöjen tulee myös yhdistyä ”supertuottajayhteisöksi”. Muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan nyt kaikkia – niin toimijoita, viranomaisia kuin kansalaisia. Toivottavasti ohjauskeinot osoittautuvat riittäviksi. Jos eivät, jätelaki avataan taas.
Komission kiertotalouden toimintaohjelma tuo mukanaan uusia lainsäädäntöaloitteita ja jätelaki avataan taas moneen kertaan. Aloitteiden myötä painopiste siirtyy materiaalien kierron alkupäähän. Jätelaki on sisältänyt jo pitkään jätteen synnyn ehkäisyn sekä tuotteisiin liittyviä vaatimuksia ja vastuita. Tätä näkökulmaa on syytä edelleen vahvistaa. Olisiko kohta aika vaihtaa lain nimeä?