Hyppää sisältöön

Uuden akkuasetuksen tarkoitus on tehostaa kiertotaloutta

Akkujen sisältämiä raaka-aineita päätyy nykyään
kierrättämisen sijaan jätteeksi. 

Teksti Jenna Parmala

Tulevaisuus on sähköinen. Arvioiden mukaan akkuja tarvitaan tulevina vuosina jopa 19 kertaa nykyistä enemmän.

– Uusi sähköinen kehityssuunta tarkoittaa, että erilaisten akkujen ja paristojen valmistamiseen, kierrättämiseen ja jälkikäsittelyyn tarvitaan tulevaisuudessa huomattavasti enemmän resursseja, sanoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Jouni Nissinen.

Nissinen on seurannut läheltä uuden akkuasetuksen syntyä EU:ssa. Hänen mukaansa EU on herännyt muuttuvaan tilanteeseen toden teolla viime vuonna, kun uuden akkuasetuksen edistäminen aloitettiin.

Tavoitteena on kiertotaloutta tehostamalla taata, että luonnonvarat riittävät ja akkuteollisuuden ympäristövaikutukset pienenevät.

Jos asetus astuu voimaan tammikuussa 2022, edessä on monia muutoksia. Työ- ja elinkeinoministeriö on jo julkaissut kansallisen akkustrategian, jolla halutaan vahvistaa Suomen asemaa akkutuotannon eturintamassa.

Akkujen lainsäädäntö muuttuu

EU:n tuleva akkuasetus on jo ehtinyt herättää Suomessa suuria tunteita. Toteutuessaan se tarkentaa ja muuttaa akkuihin ja niiden jälkikäsittelyyn liittyvää lainsäädäntöä.

Positiivista on, että ihmisillä on entistä paremmat mahdollisuudet saada tietoa paristojen ja akkujen kestävyydestä ja voimasta.

– Sillä on merkitystä erityisesti arvokkaiden akkujen kanssa. Esimerkiksi sähköauton hinnasta noin kolmannes saattaa koostua akun arvosta.

Asetuksen avulla sähköauton ostaja saisi heti tietoonsa, miten akkua on aikaisemmin käytetty ja onko akku esimerkiksi ollut onnettomuudessa.

– Tavoitteena on, että kuluttajan on helppo tehdä kestäviä ja ympäristön kannalta edullisia valintoja ja samaan aikaan avoin tieto pakottaa markkinoille yhä parempia tuotteita. Myös lisää tietoa ja vaihtoehtoja akkujen ja paristojen kierrättämiseksi tullaan tarjoamaan.

Samaan aikaan monet teollisuudenalat odottavat jo Suomeen akkubuumia, joka tarjoaisi kasvua ja työpaikkoja.

– Vaikka osaamisemme ei riitä kaikkeen, meillä on esimerkiksi vaadittavaa kaivosteollisuutta. Ja tietysti kierrätysosaamisemme on huippuluokkaa.

Kun raaka-aineita hankitaan entistä vastuullisemmin, suomalainen kierrätysosaaminen pääsee näyttämään kyntensä. Vuonna 2030 alkaen akkujen tuottajan pitää käyttää tietty minimimäärä kierrätettyjä raaka-aineita neitseellisten raaka-aineiden joukossa.

Kierrätystavoitetta nostetaan portaittain

Uuden akkuasetuksen myötä käytettyjen akkujen keräystavoitetta nostetaan portaittain. Esimerkiksi kannettavien akkujen kierrätysasteen tulisi olla 65 prosenttia vuonna 2025 ja 70 prosenttia vuonna 2030.

Erityisesti arvokkaiden materiaalien kierrätysastetta pyritään nostamaan merkittävästi. Nissisen mukaan alan toimijat ovat nyt pyrkineet herättämään keskustelua siitä, miten asetus toteutetaan Suomessa tasapuolisesti.

– On herännyt pelkoja siitä, että osa kierrätysalan toimijoista pääsee niin sanotusti kuorimaan kermat päältä.

Miten varmistetaan, ettei koko toimiala keskity ainoastaan arvokkaiden raaka-aineiden eli koboltin, nikkelin ja kuparin talteenottamiseen? Nissisen mukaan isot linjat tulevat EU:sta, mutta sidosryhmien huolta pyritään kuulemaan, kun asetusta räätälöidään kansallisella tasolla.

– Töyssyjä on kuitenkin aivan varmasti edessä. Kaikki eivät voi toimia vain arvokkaiden materiaalien parissa.

Asetuksen päätavoitteena on ehkäistä ilmastonmuutosta, mutta samaan aikaan jäsenmaissa asiat pyritään hoitamaan reilusti ja tasapuolisesti, alan tasapainoa heiluttamatta.

Nissinen muistuttaa, että akut eivät tee autuaaksi, jos kierrätysketjua ei saada toimimaan toivotulla tavalla. Luonnonvarat eivät tule riittämään yhä kasvavaan akkujen tarpeeseen.

– Uusi asetus ei ratkaise kaikkea, mutta se on askel oikeaan suuntaan. Uskallan varovaisesti jo toivoa, että asetus saataisiin parlamentissa nopeasti läpi ja ensi vuoden tammikuuksi Suomeen. •

Mikä akkuasetus?

Euroopan komissio julkaisi 10.12.2020 ehdotuksen
EU:n uudeksi akkuasetukseksi.

Jos parlamentti hyväksyy asetuksen tänä vuonna,
se astuu Suomessa voimaan tammikuussa 2022.

Käytettyjen akkujen keräystavoitteita nostetaan.

Suurempien akkujen käyttöä koskevia raportointi-
velvoitteita lisätään.

Materiaalikohtaisia talteenottotavoitteita lisätään ja
tarkennetaan.

Isoille akuille otetaan käyttöön akkupassi eli digitaalinen
tuote- ja käyttöhistoriaseloste, joka seuraa akkua koko
elinkaaren ajan. Myös pienten akkujen merkintävaatimukset kasvavat.

Liity Jätehuoltoyhdistyksen jäseneksi vuodelle 2021

Saat muun muassa edullisemman osallistumismaksun lokakuun Jätehuoltopäiville.

Lue lisää jäsenyydestä ja liity kiertotalouden osaajien yhteisöön!