Ihmiset eivät tiedä, miksi biojätettä kannattaa lajitella. Lajittelun tärkeydestä pitää tiedottaa säännöllisesti, sanoo Rakasta joka murua -kampanjan käynnistänyt viestintäasiantuntija Ulla Ahonen.
Teksti Anne Ignatius
Rakasta joka murua -kampanja käynnistyi lokakuussa. Mikä kampanjan tavoite on, viestintäasiantuntija Ulla Ahonen?
Lisätä biojätteen lajittelua merkittävästi ja pienentää ruokahävikkiä. Biojätteestä peräti 60 prosenttia päätyy sekajätteeseen. Ongelma koskee myös kiinteistöjä, joissa biojätekeräys on järjestetty.
Millaisia tempauksia kampanjan aikana järjestetään?
Ympäristöministeriö koordinoi kampanjaa, mutta mukana olevat tahot järjestävät tempaukset itsenäisesti. Suomen Kiertovoima KIVO ja kuntien jätelaitokset kampanjoivat esimerkiksi murtamalla biojätettä koskevia myyttejä. Moni esimerkiksi luulee yhä, että biojäte menee sekajätteen kanssa samaan laariin. Ne ovat perustaneet myös biojäte.info-sivuston, joka auttaa lajittelussa. Suomen ympäristökeskus tekee lajitteluoppaan toimistoille. Kuluttajaliitto järjestää paikallisia viestintätempauksia. Päivittäistavarakauppa ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ja Elintarviketeollisuus viestivät kampanjasta jäsenyrityksilleen ja ne edelleen asiakkailleen. Tässä muutamia esimerkkejä.
Mikä on yllättänyt?
Suomalaiset kierrättävät hyvin juomapakkauksia, paperia ja kartonkia, ja muovinkeräys lähti nopeasti liikkeelle. Miksi perunankuoret tai materiaali, joka on äsken ollut lautasella tai leikkuulaudalla, on biojätteenä jotenkin yäk?
Millaisia terveisiä lähetät jätealan yrityksille, jotka miettivät kampanjan järjestämistä?
Ymmärrä viestinnän merkitys! Viestintäkampanjoiden teho on lyhytaikainen. Siksi viestinnän pitää olla säännöllistä ja toistuvaa. Kannattaa hankkia yhteistyökumppaneita. Esimerkiksi kauppojen kanssa voi järjestää tempauksen, jossa jaetaan ilmaisia biojätepusseja. Jätelaitokset voivat lähestyä paikallista mediaa ja kertoa, miten jätteet kiertävät. Paikalliset uutiset kiinnostavat mediaa ja yleisöä.