Europarlamentaarikon mielestä liian moni raaka-aine kiertää jätehuollon kautta.
Teksti Anne Ignatius Kuvat Susanna Kekkonen
Tavallisesti kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen lentää aamulennolla, mutta haastattelupäivänä hänen koneensa lähtee vasta iltapäivällä. On parlamentin täysistuntoviikko, joten kone ei suuntaa Brysseliin vaan Strasbourgiin.
Perillä Pietikäinen menee suoraan työhuoneelleen, jättää laukut, rientää istuntosaliin ja palaa työhuoneeseensa. Hän lukee sähköpostit, kertaa seuraavan työpäivän työlistan ja lähtee hotellille.
Seuraavana aamuna kello soi puoli kuudelta.
Pietikäinen on työskennellyt europarlamentaarikkona huhtikuusta 2008. Sinä aikana työ on muuttunut yhä hektisemmäksi ja ammattimaisemmaksi.
– Työ on vähintään yhtä tiivistä kuin ministerin homma.
Kiertotalous työllistää meppejä
Aikataulu on tiivis, ja niin on myös käsiteltävien asioiden lista. Pelkästään ympäristöön ja kiertotalouteen liittyviä asioita on tulossa Pietikäisen pöydälle huikea määrä. Isoimmat niistä ovat Fit for 55 eli 55-valmiuspaketti ja biodiversiteettistrategia.
55-valmiuspaketin tavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonekaasujen päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato myöskin vuoteen 2030 mennessä.
Lisäksi käsiteltäviksi ovat tulossa ainakin tuottajavastuudirektiivi, pakkausjätedirektiivi, rakennusdirektiivi, akkudirektiivi, jätedirektiivi, ekosuunnitteludirektiivi ja tekstiilistrategia.
Näistä Pietikäisen lempiaiheita ovat tekstiili- ja ekosuunnitteludirektiivit, jos on pakko mainita muutama.
Ekosuunnittelu takaa sähkölaitteen kierrätettävyyden
Ekosuunnitteludirektiiviä rukatessaan europarlamentaarikot käsittelevät muun muassa sitä, voisiko maahantuojan velvoittaa vastaamaan Euroopan ulkopuolella valmistettujen, energiaa käyttävien tavaroiden ympäristövelvoitteista.
Ekosuunnittelun eli ekodesignin tarkoitus on parantaa energiaa käyttävien laitteiden energiatehokkuutta ja pienentää niiden ympäristövaikutuksia. Tavoite on esimerkiksi se, että kierrätettävyys huomioidaan entistä paremmin jo tavaran suunnitteluvaiheessa.
EU aikoo korvata vanhan ekosuunnitteludirektiivin uudella, tiukemmalla asetuksella. Pietikäinen kannattaa lainsäädännön tiukentamista.
Toisin kuin ehkä voisi olettaa, maahantuojat eivät Pietikäisen mukaan mitenkään katekorisesti vastusta niitä koskevien ympäristövelvoitteiden kiristämisestä. Sen sijaan moni jäsenmaa vastustaa.
Tekstiilejä ei pitäisi polttaa
Myös tekstiilien valmistus ja kierrättäminen kaipaavat Pietikäisen mielestä huomattavasti tiukempaa lainsäädäntöä.
Parlamentin käytävillä puhutaan, että tulevan tekstiilistrategian pitäisi kieltää kertakäyttövaatteiden valmistaminen. Siis sellaisten, jotka eivät kestä ensimmäistäkään pesua ja joita ei voi edes korjata.
Sisältö on vielä kuitenkin auki, ja uutisoitavaa siitä lienee aikaisintaan keväällä.
Pietikäinen toivoo, että uuteen direktiiviin kirjataan ainakin se, että myymättä jääneitä tekstiileitä ei saa polttaa eikä viedä kaatopaikalle.
Käyttämättä ja myymättä jääneet vaatteet ovat kasvava ongelma.
– Jos mitään ei tehdä, tekstiiliteollisuuden päästöt ohittavat vuonna 2035 energiantuotannon ja liikenteen päästöt.
Aktiivisimmat lobbarit voittavat
EU:ssa tehdään tietenkin myös huonoja päätöksiä. Sirpa Pietikäisen mielestä yksi tuoreista epäonnistumisesta on se, että fossiilisten polttoaineiden tukia ei ole saatu poistettua.
Toinen floppi on hänen mielestään EU:n yhteinen maatalouspolitiikka eli CAP. Siinä on Pietikäisen mielestä pielessä ihan kaikki. Hänen mukaansa maanviljelijät pakotetaan toimimaan ilmastoa haittaavasti, vaikka he eivät haluaisi.
– Esimerkiksi luomutuotantoon siirtymistä ei tueta riittävästi eikä haitallisten torjunta-aineiden käytöstä luopumiseen kannusteta.
Konservatiiviset kannat ovat voittaneet, koska niitä on lobattu enemmän. Politiikassa lobbaajilla on paljon valtaa, oli kyse mistä asiasta tahansa.
– Muutosvastarintaa edustavien puoli on aina voimakkaampi ja suurempi kuin niiden, jotka ajavat muutosta.
Tämä kannattaa myös ympäristön puolesta taistelevien muistaa. Kun muutosta vastustavat lobbaavat, kannattaa muutosta toivovien lobata vielä enemmän.
Lisää erilliskeräyksiä
Yksi kiertotalouden epäkohdista on Sirpa Pietikäisen mielestä se, kuinka jotkut materiaalivirrat kiertävät. Toistaiseksi liian moni raaka-aine kiertää jätehuollon kautta, missä ei Pietikäisen mielestä ole järkeä.
– EU:ssa raaka-aineilla pitäisi olla yhteiset säännöt. Nyt kuitenkin jokainen jäsenmaa haluaa tehdä asiat omalla tavallaan.
Myös Suomi pitää Pietikäisen mukaan kiinni omista tavoistaan. Yksi pinttyneistä tavoista liittyy jätteiden keräämiseen.
Hänestä jätteille pitäisi luoda enemmän omia erilliskeräyksiä samaan tapaan kuin PET-pulloille on luotu.
– Eivät pullotkaan käy ensin jätelaitoksella ennen kuin ne käytetään uudelleen.
Radikaalit muutokset ovat mahdollisia
Pietikäinen ei kaipaa Suomen politiikkaan. Hän kokee, että meppinä hän voi tehdä paremmin sitä, mikä hänelle on tärkeää: ympäristön ja talouden yhteensovittaminen ja ihmisoikeuksien turvaaminen.
Muutosten aikaansaaminen tuntuu usein hitaalta ja takkuiselta. Toisaalta vielä Pietikäisen lapsuudessa ja nuoruudessa moni asia oli toisin.
Heidän postiluukustaan pudotettiin lappuja, joissa kehotettiin laittamaan ruokakomeroihin DDT:tä hygieniatason parantamiseksi.
Irwin lauloi Lievestuoreen Liisasta. Kappaleella hän otti kantaa Lievestuoreen sellutehtaan ympäristöpäästöihin. Metsäteollisuuden mielestä oli käsittämätöntä, että tehtaiden pitäisi puhdistaa jätevetensä, vaikka puhdistaminen ei tuota mitään.
– Ajat voivat muuttua, ja aika lyhyelläkin aikavälillä voidaan tehdä radikaalejakin muutoksia.
Kuka Sirpa Pietikäinen
Työskentelee neljättä kautta kokoomuksen europarlamentaarikkona.
Opiskellut Helsingin kauppakorkeakoulussa, josta valmistunut kauppatieteiden maisteriksi.
Asuu Brysselissä ja Hämeenlinnassa puolisonsa ja kissansa kanssa.
Harrastaa Lukemista. Haastatteluhetkellä hänellä on kesken kaksi kirjaa: Susanna Shoren Lauseita ja vesinokkaeläimiä (SKS 2020) ja Babtiste Morizotin Manièrs d´être vivant (Actes Sud 2020).
Haaveilee Vaellusreissusta, sieniretkestä, kissanpennuista ja siitä, että hänen vanhuutensa olisi pitkä ja iloinen.
Muokattu 24.11. kello 11.55. Poistettu väite, että Sirpa Pietikäinen asuu äitinsä kanssa. Hänen äitinsä kuoli joulukuussa 2021.