Hyppää sisältöön

Ari Suomilammi: ”Sota on lisännyt kierrätyslannoitteiden arvostusta”

Gasumin biokaasuntuotannosta vastaava johtaja Ari Suomilammi on työskennellyt kaasualalla yli 30 vuotta.

Teksti Anne Ignatius Kuvat Susanna Kekkonen

Ari Suomilammin työ tuskin käy yksitoikkoiseksi. Hän työskentelee Gasumin biokaasuntuotannosta vastaavana johtajana, ja alalla tapahtuu nyt todella paljon.

Erityisen kuumia ja ajankohtaisia kysymyksiä on Suomilammin mielestä kaksi. Ne kumpikin liittyvät Venäjän Ukrainassa aloittamaan sotaan.

Gasum on kasvattanut biokaasun tuotantoaan määrätietoisesti jo viiden, kuuden vuoden ajan, mutta maailmantilanteen takia tuotanto on saanut lisää vauhtia. Kysyntä kasvaa jatkuvasti, kun yhä useammat raskaat ajoneuvot ja teollisuus siirtyvät biokaasuun.

Niin kauheaa kuin sota onkin, niin Gasum on yksi sen hyötyjistä.

– Sota on havahduttanut ihmiset ymmärtämään, miten paljon käytämme neitseellisiä resursseja.

Kierrätetty lannoite kiinnostaa

Toinen kuuma kysymys liittyy ravinteiden ja lannoitteiden saatavuuteen. Ennen sotaa huomattava osa Suomen maatalouden typpipohjaisista lannoitteista pohjautui Venäjältä tuotuun ureaan, jota valmistetaan maakaasun avulla.

Lannoitteen valmistuksen hiilidioksidipäästöt ovat siis valtavat.

Pelloilla on mahdollista käyttää myös kotimaisia, kierrätettyjä ravinteita, joiden kasvihuonekaasupäästöt ovat paljon pienemmät. Ravinteita saadaan biokaasuntuotannosta.

Kun biomassaa mädätetään biokaasuksi, massasta jää jäljelle mädätysjäännöstä. Jäännös sisältää paljon arvokasta typpeä ja fosforia, jotka voidaan hyödyntää esimerkiksi lannoitteena. Kuten maakaasu myös fosfori on ehtyvä luonnonvara.

– Sota on havahduttanut ihmiset myös siihen, että prosessin aikana syntyvät ravinteet todella kannattaa käyttää hyödyksi, Suomilammi sanoo.

Aikaisemmin kierrätysravinteista valmistettua lannoitetta on ollut vaikea saada kaupaksi. Viljelijöiden mielestä sitä on ollut hankala käyttää, eikä laatu ole ollut tasaista.

Sota on nostanut lannoitteiden hintoja ja vaikeuttanut saatavuutta. Kierrätetty lannoite on alkanut kiinnostaa yhä useampia viljelijöitä.

– Olemme pitkään yrittäneet viestittää, että ravinteet ovat arvokkaita. Nyt arvostus alkaa löytymään.

Gasumin biokaasun tuotannon johtajan Ari Suomilammin tavoite on kasvattaa kiertotaloutta, mutta tietenkin yritys hakee myös kasvua. – Biokaasun tuotannossa kaikki voidaan kierrättää energiana ja ravinteina. Tämä on upeaa liiketoimintaa.

Biojäte talteen ja energiaksi

Biokaasun markkinat ovat isot, mutta tuotantomäärät vielä pienet. Gasum tuottaa tällä hetkellä biokaasua noin terawattitunnin vuodessa. Maakaasua yritys toimittaa noin 25 terawattituntia vuodessa.

– Siinä on iso matka kurottavaksi.

Yksi terawattitunti riittää noin 100 000 henkilöauton vuosittaiseksi polttoaineeksi. Määrää varten tarvitaan miljoona tonnia biojätettä.

Gasumin tavoite on nostaa biokaasun tuotanto 4 terawattituntiin vuodessa vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteeseen se aikoo päästä paitsi rakentamalla uusia laitoksia myös laajentamalla vanhoja.

Ruotsiin on suunnitteilla viisi lantapohjaista biokaasulaitosta, joista yhden rakentaminen alkaa tänä vuonna. Suomessa yksi suunnitelmista on tehdä yhteistyötä Oulun Energian kanssa.

Tarkoitus on kehittää menetelmä, jolla sekajätteen seassa oleva biojäte voidaan hyödyntää. Toistaiseksi energiaa menee paljon hukkaan, kun biojätettä poltetaan sekajätteen seassa.

Ari Suomilammi sanoo, että hän ei ole menettänyt toivoaan sen suhteen, että ihmiset oppisivat lajittelemaan biojätteen.

Mutta pakkauksiin jää helposti marinadia ja muuta soosia. Nekin on Suomilammin mukaan tärkeää saada talteen.

Kiertotalous motivoi

Ari Suomilammi on työskennellyt kaasualalla yli 30 vuotta. Aluksi hän työskenteli venäläisen maakaasun ja kaasuverkostojen parissa. Hänen tehtävänsä oli varmistaa, että kaikki toimi.

Kun Suomilammi siirtyi biokaasun pariin, Gasum aloitti lähes nollasta.

Gasum osti biokaasualan yrityksiä, integroi ne osaksi toimintaansa ja laajensi liiketoimintaa. Nyt Gasum toimii Suomen lisäksi Ruotsissa ja Norjassa.

Suomilammin mielestä työn yksi hienoja puolia on se, että ihmiset eri maissa ovat hyvin motivoituneita toimimaan yhdessä kiertotalouden eteen.

– Meillä on hyvä tiimi.

Ari Suomilammi on mukana Jätehuoltopäivien paneelissa keskustelemassa aiheesta ”Jätehuollon rooli tulevaisuuden energiatuotannossa”.

Kuka Ari Suomilammi?

Työskentelee Gasumilla biokaasuntuotannon johtajana.

Opiskellut Turussa insinööriksi 80-luvulla. Lisäksi tehnyt töiden ohessa MBA-tutkinnon Aalto-yliopistoon ja kauppatieteiden maisterin tutkinnon Lappeenrannan yliopistoon.

Asuu Kouvolan Käpylässä.

Harrastaa murtomaahiihtoa, golfia ja pesäpallon seuraamista.

Haaveilee tekevänsä golfissa hole in onen. ”Kaverini ovat sen tehneet, mutta minä en vielä koskaan, vaikka olen pelannut pitkään.”

Liity Jätehuoltoyhdistyksen jäseneksi vuodelle 2022

Saat muun muassa edullisemman osallistumismaksun lokakuun Jätehuoltopäiville!

Lue lisää jäsenyydestä ja liity kiertotalouden osaajien yhteisöön!