Usein kuulee jäte- ja ympäristöalalle siirtyneiltä ihmisiltä ihmettelevän kommentin: ”onpa riitaisaa porukkaa”. Kun on työskennellyt alalla yli 35 vuotta, lausahdus alkaa mietityttää. Onko ympäristöala oikeasti poikkeuksellisen riitaisa vai mistä on kysymys?
Alan riitaisaan maineeseen on johtanut pitkäaikainen kiista julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Yksinkertaistaen kyse on jätehuollon järjestämisvastuusta. Tästä teemasta on saatu aikaan ”30-vuotinen sota”, johon lainsäätäjä on osallistunut siirtämällä jätelain uudistuksissa vastuun rajoja. Välillä yksityisen sektorin roolia on kasvatettu – ja sitten taas kavennettu.
Pääsääntöisesti kiistan aiheena on ollut yhdyskuntajäte, joka edustaa hyvin pientä osaa jätteiden kokonaismäärästä. Aika huimaa. Odotamme tälläkin hetkellä hallituksen esitystä jätelain uudistamiseksi.
Ja tietysti minäkin jatkan yhdyskuntajätteestä! Tilastokeskus riemastutti tammikuussa raportoimalla vuoden 2018 jätemäärät. Tilastokeskukselta kestää siis yli vuosi saada jäteraportti valmiiksi. Vertailuna: kansainväliset suuryhtiöt raportoivat noin 4–6 viikossa tulostietonsa, joka kerätään kymmenistä maista.
Entä Tilastokeskuksen raportin sisältö? Sen mukaan sekajätteen määrä kasvoi yli viidenneksellä (254 085 tonnia) samaan aikaan kun syntypaikkalajittelu tehostui ja jätteen vähentämisestä ainakin puhuttiin paljon. Epäilen että tilastoinnissa on tapahtunut virheitä, tai sitten väestö lisääntyi viidenneksellä eli reilulla miljoonalla ihmisellä!
Edellä kuvatut esimerkit osoittavat, että yhteistyötä tarvitaan kaikkien jäte- ja ympäristöalan toimijoiden välillä. Lainsäädännöllä ja tilastoinnilla on toisistaan poikkeavat vaikutukset, mutta järkevään lopputulokseen ei päästä kummassakaan ilman laajaa yhteistyötä. Ei Tilastokeskus voi saada jätetilastoja kuntoon, jos me alan toimijat emme toimita oikeita lukuja. Lainsäätäjillä puolestaan tulee olla oikeaa tietoa siitä, miten päätökset vaikuttavat käytäntöön.
Ollaan lopuksi positiivisia. On todettava, että Suomessa jäteasioita hoidetaan pääsääntöisesti hyvin, ja ongelmat ovat pieniä moneen muuhun maahan verratessa. Meitä on vain reilut 5 miljoonaa, ja kun elämme täällä pohjoisella ”saarella” hyvin koulutettuina, pystymme ratkaisemaan ongelmat.
Suomen ympäristöala on pieni ja alan asiantuntijat tuntevat toisensa. Onko porukkamme siis oikeasti riitaisaa? Mielestäni ei, vaikka asiat joskus riitelevätkin. Jätehuoltoyhdistys on yksi merkittävä erilaisten näkemysten foorumi. Puheenvuoroja annetaan tasapuolisesti yksityiselle ja julkiselle sektorille – unohtamatta tiedeyhteisöä tai alalla toimivia konsulttiyrityksiä.
Haluaisitko kirjoittaa blogin tälle paikalle? Liity Jätehuoltoyhdistyksen yhteisöjäseneksi vuodelle 2020 ja ota yhteyttä tiedotus@jatehuoltoyhdistys.fi.