Kestävyystiedot eivät ole jatkossa toissijaisia, vaan eurooppalainen sääntely nostaa ne yritysten hallitusten toimintakertomuksiin tasavertaisiksi talouslukujen rinnalle. Pelkkä raportointi ei pelasta maailmaa, mutta sen avulla voi löytää keinoja tehdä siitä parempi paikka elää.
Yrityksen vastuullisuusraportointi on tähän saakka suurelta osin perustunut vapaaehtoisuuteen. Kestävyysraportointi mullistuu, kun EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) ja siihen liittyvät raportointistandardit tulevat voimaan asteittain vuoden 2024 alusta.
Suurten yritysten lisäksi myös keskisuurten yritysten tulee jatkossa raportoida laajasti vastuullisuusasioistaan ja esimerkiksi ilmastopäästöistään myös niin sanottujen välillisten vaikutusten eli scope 3 osalta. Sääntelyn tavoitteena on saada lisää tietoa kaikkien saataville, mutta erityisesti se palvelee finanssisektoria. Säätely estää viherpesua ja edistää kestävää rahoitusta.
Suomessa uuden sääntelyn piiriin tulee satoja yrityksiä, joista suurella osalla ei ole aiempaa kokemusta kestävyystietojen raportoinnista.
Tässä vinkkini varautumiseen uusille raportoijille:
- Aloita nyt. Vaikka aikaa sääntelyyn voimaantuloon tuntuu vielä olevan, niin älä odota. Mitä aiemmin aloitat, sitä helpommalla pääset. Ensimmäiset versiot raportoinnin sisällön määrittelevistä standardeista on jo saatavilla.
- Varmista, että johto ja hallitus ymmärtävät uudet velvoitteet ja heidän roolinsa siinä.
- Määritä lähtötilanne. Mitä tietoja on olemassa, mitä tietoja tulette tarvitsemaan kumppaneiltanne tai onko teillä jotain tietoa, jota te voitte jakaa muille?
- Varmista riittävät resurssit ja mieti sisäinen työnjako.
- Määrittele olennaisuus. Mitkä aiheet ovat olennaisia juuri teidän yrityksellenne? Huomio myös kaikille yrityksille pakolliset raportointiaiheet ja mittarit.
- Löydä mahdollisuudet. Yhtenäinen ja uudenlainen data on avain myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseksi.