Kiertotalous kaipaa täsmällisempää lainsäädäntöä, sanovat tutkimukseen osallistuneet asiantuntijat. Heistä osa lainsäädännöstä haittaa kiertotalouden edistämistä.
Lainsäädäntö edistää kiertotalouden liiketoimintaa vaihtelevasti. Osa lainsäädännöstä toimii, mutta osa on puutteellista tai jopa haittaa liiketoimintaa.
Tätä mieltä ovat panelistit, jotka osallistuivat Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen tekemään tutkimukseen ”Kiertotalouden liiketoiminnan sääntelyesteet ja niiden ratkaisuvaihtoehdot”.
Tutkimukseen osallistuneet kommentoivat kiertotalouden liiketoimintaa monesta näkökulmasta. Heitä pyydettiin muun muassa kertomaan, miten hyvin heidän mielestään eri lainsäädännön alat edistävät kiertotaloutta.
Epäselviä käsitteitä
Vähiten lainsäädännön ongelmia panelistit löysivät tuoteturvallisuus-, sopimus- ja patenttioikeudesta.
Puutteellisina ja kiertotalouden liiketoimintaa jopa haittaavina aloina he pitivät julkisia hankintoja koskevaa sääntelyä, verosääntelyä, jätesääntelyä, ympäristönsuojelusääntelyä ja kuluttajasääntelyä.
Eräs panelisti kommentoi: Lupien saanti on tehty liian monimutkaiseksi ja aikaa vieväksi. Tästä johtuen yrityksillä ei ole mielenkiintoa viedä kiertotaloutta edistäviä hankkeita eteenpäin, mikäli niistä ei saada merkittävää kassavirtaa.
Toinen kommentoi näin: – – Kiertotalouden lainsäädännön ja maksujen kehittämistä haittaa myös se, että kaikkia käsitteitä, kuten ”muovi”, ”kertakäyttö”, ”biohajoava”, ”kierrätettävä” ei ole yksiselitteisesti määritelty (ja eri toimijat käyttävät niitä eri merkityksissä).
Lähes 30 vastaajaa
Tutkimuksen tekivät ympäristöoikeuden dosentti Leila Suvantola ja tutkijatohtori Topi Turunen.
Tutkimus tehtiin laadullisena tutkimuksena loppuvuodesta 2019.
Panelisteja oli vajaat 30. He vastasivat kysymyksiin nimettömästi, mutta he olivat esimerkiksi palveluiden, tuotteen elinkaaren pidentämisen tai materiaalien kierron asiantuntijoita.
Tutkijoiden mukaan olennaista oli löytää panelisteiksi keskeiset asiantuntijat, ei kerätä laajaa vastaajajoukkoa.
Tavoitteena oli saada liiketoiminnan käytännön asiantuntijoilta niin sanottua hiljaista tietoa.
Tutkimus on osa laajaa, monitieteistä CICAT2025-hanketta. Se tutkii kiertotaloutta vauhdittavia tekijöitä ja tarjoaa tietoa etenkin päättäjien ja yritysten käyttöön.
KUVAOIKAISU:
Paperisessa Jäteplus-lehdessä 2/2020 julkaistussa kuvassa panelistien vastaukset oli virheellisesti ilmoitettu prosenttilukuina. Oikeasti kuva kertoo siitä, kuinka monta vastaajaa piti kutakin lainsäädännön alaa toimivana. Tässä verkkoartikkelissa julkaistussa kuvassa tiedot ovat oikein.