Robotit ovat lajitelleet jätteitä Kuljetusringin laitoksella reilun puoli vuotta. Miten uuden laitoksen käyttöönotto sujui? Miltä näyttää robotiikan tulevaisuus jätehuollossa?
Teksti: Leena Salokoski / Noon Kollektiivi Kuvat: Kuljetusrinki Oy
Kesällä 2023 Kuljetusrinki Oy:n Helsingin kierrätyslaitoksella otettiin suuri harppaus, kun yritys käynnisti robotiikkaan perustuvan lajittelulinjaston. Aivan aluksi alkoi robottien koulutus.
“Muutamien viikkojen ajan roboteille syötettiin valmiiksi lajiteltuja jätteitä, jotta ne oppivat erottamaan materiaalit toisistaan. Nyt tekoäly tietää, mikä materiaali on mitäkin. Tunnistettuja materiaaleja on kymmenittäin”, kertoo Kuljetusringin toimitusjohtaja Markus Närhi.
Robotit ovat olleet tositoimissa reilun puoli vuotta. Kolme robottikouraa poimii ja lajittelee jätteitä parhaimmillaan 7000 poiminnan tuntitahtia.
Pääasiassa robotit lajittelevat rakennustyömailta, kaupoista ja teollisuudesta tulevaa sekalaista jätevirtaa, jossa on esimerkiksi muovia, puuta ja metallia. Muutos entiseen on suuri.
“Ennen poimintaa tehtiin ‘mies ja kaivinkone’ -tyylillä, jolloin lajittelutyön tarkkuus ja monipuolisuus jäivät luonnollisesti paljon jälkeen nykytilanteesta. Roboteilla saadaan lajiteltua moninkertaisesti enemmän entiseen verrattuna”, Närhi kertoo.
Robotit tuovat mielenkiintoa kierrätyslaitoksen työhön
Kuljetusringin tuotannon työntekijöiden arkeen uusi linjasto toi lisää työvaiheita ja tehtäviä. Esimerkiksi robottien ylläpito ja huolto on vaatinut uusien taitojen opettelua.
Närhen mukaan työntekijöillä on ollut asenne kohdillaan muutoksen aikana, ja robottilajittelun on koettu tuovan uudenlaista sisältöä työhön. Robotit toimittanut ZenRobotics on kouluttanut osan työntekijöistä robottien pääoperaattoreiksi.
“Kuljetusrinkiläiset ovat tosi ylpeitä siitä, että olemme tuomassa uutta teknologiaa jätehuoltoalalle”, Närhi kertoo.
Laadukasta jatkojalostetta teollisuuden käyttöön
Uusi linjasto on tehokas ja tarkka – juuri kuten robottien toimittaja etukäteen lupasi. Robottilajittelu tuottaa kierrätysmateriaalia, jonka laatu on rinnastettavissa syntypaikalla käsin lajiteltuun jakeeseen. Jatkojaloste kelpaa teollisuuden prosesseihin.
Robottilajittelu perustuu todennäköisyyslaskentaan. Jokainen linjastolle syötetty kappale skannataan ja robotit laskevat, millä todennäköisyydellä kappale on niiden tunnistamaa materiaalia. Poimintaan päätyvät jatkohyötyarvoltaan arvokkaimmat kappaleet.
“Jos määrittelemme, että kappaleen tulee olla 90 prosentin todennäköisyydellä tiettyä materiaalia, seula epäpuhtauksille on aika tiukka. Todennäköisyyden astetta säädetään, jotta saavutetaan sekä kierrätysmateriaalin riittävä laatu että kierrätysaste”, Närhi kuvailee.
Roboteilla ei tavoitella bisneksen pikavoittoja
Robottilinjasto on Kuljetusringille iso investointi, joka perustuu oletukselle palvelun kysynnän kasvusta. Tulosta roboteilta odotetaan pitkällä aikavälillä. Investoinnin tueksi yritys sai EU:n elvytysrahastosta Kierrätys ja uudelleenkäyttö -investointirahoitusta Business Finlandin kautta reilu 1,4 miljoonaa euroa.
Tällä hetkellä roboteille riittää työtä, mutta niiden käyttöä voitaisiin myös tehostaa. Erityisesti rakennusalan taantuma on vaikuttanut jätemateriaalivirtoihin.
“Luontaista markkinaimua ei tällä hetkellä ole, ja kasvun eteen saamme tehdä paljon töitä”, Närhi kertoo.
Toisaalta uusi teknologia ja palvelu ovat avanneet asiakkuuksia ja keskusteluita, joita ei olisi syntynyt ilman uutta linjastoa. Robottilajittelu on profiloinut yritystä markkinoilla uuteen asemaan.
“Kun markkina piristyy, olemme valmiina palvelemaan asiakkaitamme. Nyt pystymme perustekemisen ohella keskittymään myös kehittämistyöhön.”
Syntypaikkalajittelu pysyy kierrätysasteen kivijalkana
Tulevaisuudessa robotit lajittelevat yhä isomman osan jätevirroista. Näin Markus Närhi vakaasti uskoo.
Tällä hetkellä Suomessa on kuitenkin vasta kaksi robotiikkaan perustuvaa lajittelulinjastoa: Kuljetusringin toimipiste Helsingissä ja Remeon laitos Vantaalla. Lisää robotteja Närhi arvelee näkevänsä alalla, kun teknologia kehittyy ja tulee hinnaltaan saavutettavammaksi.
“Robotiikka on tällä hetkellä hyvä tuki syntypaikkalajittelulle. Kun yhdistetään robotit ja syntypaikkalajittelu, kuljetaan kohti parempaa kierrätysastetta”, Närhi sanoo.
Pienen synninpäästön robottilajittelu kuitenkin tarjoaa kierrättäjälle. Jos esimerkiksi työmaalla ei tilanpuutteen vuoksi voida järjestää monisyistä lajittelua, sekalaiset jätteet voidaan toimittaa robottilinjastolle. Robotit tekevät lajittelun ja rakennuttaja saavuttaa kierrätystavoitteet.
“Robotiikka on kiertotalouden tulevaisuus”
Haasteitakin roboteilla vielä riittää. Niille, kuten ihmisillekin, on vaikeaa lajitella kappaleita, joissa on monia eri materiaaleja. Kaksiulotteisiin kappeleisiin robottikourien on vaikea saada otetta.
Tekoäly kuitenkin pätevöityy harppauksin, ja myös robottikourat saavat jatkuvasti uusia ominaisuuksia. Närhen mukaan on vaikea ennustaa, mihin jätehuollon robotit kykenevät esimerkiksi kahden vuoden kuluttua.
Seuraavat vuodet Kuljetusrinki keskittyy nykyiseen linjaston kehitykseen, sillä monia mahdollisuuksia ja ominaisuuksia on vielä kokeilematta. Yhteistyötä tehdään kansainvälisesti muiden robotteja hyödyntävien yritysten kanssa, ja myös ZenRoboticsin kautta uusia innovaatioita saadaan kokeiluun.
“Ehdottomasti robotit ovat tärkeä osa kiertotalouden tulevaisuutta”, Närhi sanoo.