Jätehuollon merkitys energiantuotannossa muuttuu tulevaisuudessa.
Teksti Anne Ignatius
Suomessa huomattava osa kotitalousjätteistä päätyy jätteenpolttolaitokseen. Polttaminen on paitsi hyvä tapa päästä eroon sekajätteestä myös tehokas tapa ottaa talteen energiaa.
Sekajäte on kuitenkin niukkeneva energianlähde. Kun ihmiset ja yritykset lajittelevat roskansa entistä tehokkaammin, sekajätettä syntyy entistä vähemmän poltettavaksi.
Lajittelemmeko me jo liikaa, siis energiantuotannon näkökulmasta?
– Emme, sanoo Energiateollisuus ry:n energiantuotannon asiantuntija Karoliina Muukkonen.
– Lähtökohta ei voi olla se, että sekajätteen määrä pysyy samana. Meillä on EU:n ja Suomen kierrätystavoitteet, joihin olemme sitoutuneet.
Mukaan päästökauppaan?
Kaikkialla Euroopassa jätteenpolttoa ei nähdä positiivisessa valossa. Jätteenpolton vastustajat haluavat siirtyä kaatopaikoilta suoraan sataprosenttiseen kierrätykseen, eivät hävittää jätettä.
Brysselissä keskustellaan parhaillaan muun muassa siitä, pitäisikö jätteenpoltto ottaa mukaan päästökauppaan.
Muukkosen mukaan päästökauppa olisi jätteenpolttolaitoksille ongelmallista, koska ne eivät voi itse vaikuttaa poltettavan jätteen määrään eivätkä koostumukseen. Laitokset polttavat sitä, mitä jätehuolto heille kuljettaa.
Toinen EU:n ajankohtainen aihe on niin sanottu kestävän rahoituksen taksonomia. Se on luotu finanssialan työkaluksi. Tarkoitus on selvittää, millainen eri sektorien toiminta on kestävää ja miten esimerkiksi eri energiantuotannon muotoja kohdellaan.
Epäselvää on, miltä osin jätehuoltosektoria katsotaan taksonomian mukaisesti. On mahdollista, että mukaan menee vain vaarallinen jäte.
– Kaikki on auki. Kysymys on äärimmäisen politisoitunut.
Päästöjä vähennettävä
Joka tapauksessa energialaitoksissa mietitään, kuinka energiaa tuotetaan, jos poltettavan jätteen määrä pienenee. Joko sekajätettä pitää korvata muilla polttoaineilla, tai pitää ottaa käyttöön muita, polttoon perustamattomia tuotantomuotoja, kuten hukkalämpöjen hyödyntämistä.
Yksi visio on se, että kaukolämpöä aletaan tuottaa pienydinreaktoreilla.
Samalla jätehuollon päästöjä pitää saada alas. Suomen tavoite on vähentää päästöjä pitkällä aikavälillä 30 prosenttia.
Yksi keino on ympäristöministeriön ja alan kesken solmittava Green deal -sopimus. Sen tavoitteena on vähentää jätteenpolton päästöjä ja nostaa jätehuollon kierrätysastetta.
Jätehuoltopäivillä 2022 järjestetään torstaina 6.10. paneeli ”Jätehuollon rooli tulevaisuuden energiatuotannossa”. Keskustelemassa mm. europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja Gasumin biokaasuntuotannon johtaja Ari Suomilammi.