Hyppää sisältöön

Jätemiinus: Some ei ole soma

Se on Jussi taas, terve!

Sosiaalinen media eli some, kuten aikuiset sanovat, on ihmeellinen otus. Se on vähän kuin ameeba, joka muuttaa muotoaan koko ajan ja josta riittää ulokkeita joka suuntaan, niin valoon kuin pimeyteenkin.

Toisaalta some on hyödyllinen. Miten helposti sen kautta voikaan kertoa spanieliseuran ja käkikellokerhon viimeisimmät kuulumiset ja jakaa kymmenet tuhannet kuvat ruoka-annoksista ja kissan viimeisimmistä kommelluksista. Mikäs sen mukavampaa.

Sitä minä kuitenkin ihmettelen, ettei kukaan puhu epäsosiaalisesta mediasta eli esomesta. Siellä se luuraa somen sisuksissa kissavideoiden lomassa kähmäisenä ja epämääräisenä pimeän aineen lonkeroina.

Riidankylväjien sankka joukko istuskelee aamuyön tunteina koneiden ääressä iskeäkseen salakavalasti mihin tahansa asialliseen keskusteluun ja yllyttää osallistujia roimaan riitaan ja pahan mielen levittämiseen.

Se on ihan samaa porukkaa, joka aikanaan koulun pihalla takarivistä huudellen yllytti kiistelijöitä, että tapelkaa niin saatte tupakkaa. Nykyisin paras keino on puskista huutelu, tai siis puskista kirjoittelu, esomen uumenissa.

Puskista huutelu on mielenkiintoinen laji. Sitä voi harrastaa melkein minkä ikäiset vain. Sitä voi harrastaa kesät talvet, ulkona ja sisällä ja mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Ennen välineiksi riittivät kantava ääni ja Tanskan kuninkaan rintapastillit. Nykyisin tarvitaan härpäke, jota virheellisesti älylaitteeksi kutsutaan.

Tai voi älylaite olla oikeakin nimitys. Välillä tuntuu siltä, että laitteessa on kuin onkin enemmän älyä kuin sen käyttäjässä.

Puskista huutelusta on väistämättä tulossa olympialaji, jos ei aikaisemmin, niin viimeistään Kihniön kesäolympialaisissa 2038.

Puskista huutelu on lajina kehittynyt roimasti. Ennen huudeltiin puskista oikeasti ja kun selvitettiin, että kuka siellä huutelee, niin huutelijan paikalta löytyi enää pölypilvi ja loittonevaa töminää.

Nyt puska on muuttunut bittipöheiköksi ja paikalta löytyy pelkkä nimimerkki ja, jos oikein tarkasti kuuntelee, myös pahansuopaa hihitystä.

Minkä loppumattoman herkkupöydän ääreen nykyiset puskista huutelijat ovat päässeetkään. Tavallisimmat taktiikat ovat suora taklaus edestä poikittaisella mielipiteellä tai kierompi sarkastinen koukkaus takaapäin. Joukkotappeluhan siitä syntyy ja penalttia ei kenellekään.