Johanna Oseniuksen työ vaikuttaa merkittävästi yritysten ja myös jätehuoltoalan suuntaan. Hänen johtamansa ohjelma jakaa 200 miljoonaa euroa kiertotalouden hankkeisiin.
Teksti Anne Ignatius Kuvat Susanna Kekkonen
Jätehuoltoalan yrityksillä on nyt ainutlaatuinen kasvun paikka, kun EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma Uudistuva ja osaava Suomi kohdistaa ensimmäistä kertaa osan tukipotista kiertotalouteen.
Ohjelmasta voi saada rahoitusta monenlaisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin. Rahoituksella yritykset voivat kehittää uusia innovaatioita, pilotoida uusia tuotteita tai vaikka kokeilla uudenlaista yhteistyötä.
– Rahoituksen hakeminen on hyvä mahdollisuus ottaa iso askel eteenpäin, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtaja, ryhmäpäällikkö Johanna Osenius.
Osenius johtaa viime vuonna käynnistynyttä mittavaa ohjelmaa. Ohjelmalla on suuret ja moninaiset tavoitteet elinkeinoelämän tukemisesta ja koulutuksen vahvistamisesta köyhyyden vähentämiseen.
Myös kiertotaloutta painotetaan voimakkaasti. Oseniuksen mielestä se on selvää, ala kun kytkeytyy vahvasti ilmastonmuutoksen torjumiseen.
– Lisäksi se on ala, jossa Suomella on annettavaa ja jossa liiketoimintaa voidaan vahvasti kehittää.
Miljardien eurojen vartija
Ohjelma kestää seitsemän vuotta ja jakaa 3,2 miljardia euroa julkista rahaa. Rahoitus tulee Euroopan unionilta, Suomen valtiolta ja kunnilta. Lisäksi ohjelmaan sitoutuu yksityistä rahoitusta.
Kiertotalous saa nyt ensimmäisen kerran oman, korvamerkityn osuutensa. Kiertotaloudelle jaettava summa on noin 200 miljoonaa euroa.
– Minusta se on aika paljon. Täytyy muistaa, että ohjelma on laaja ja rahoitettavaa on paljon.
Osenius istuu siis mittavan rahakirstun päällä. Monen yrittäjän ja hankkeen tulevaisuus voi riippua siitä, mitä hankkeita päätetään tukea.
Välillä vastuu hirvittää Oseniusta, mutta pitkä kokemus rauhoittaa. Ministeriön asiantuntijat ja rahoittajat, eli maakuntien liitot ja ELY-keskukset, ovat hallinnoineet vastaavia ohjelmia jo vuodesta 1995 Suomen liityttyä Euroopan unioniin.
– Toisaalta meidän pitää pystyä koko ajan uudistautumaan ja saamaan käyntiin asioita, joilla luodaan kasvua ja työllisyyttä.
Ohjelman tavoitelista on pitkä. Kiertotaloutta koskevia tavoitteita ovat esimerkiksi se, että raaka-aineet saadaan talteen, ja se, että kiertotalous saadaan juurrutettua yhteiskuntaan.
Byrokratian karsija
Julkisella rahoituksella on maine, että sen saaminen on raskasta ja vaikeaa. Oseniuksen mukaan hän, hänen vetämänsä ryhmä ja rahoittajat ovat tehneet töitä juuri sen eteen, että hakeminen olisi mahdollisimman helppoa.
– Olemme pyrkineet siihen, että hakijoiden ei tarvitsisi täyttää turhan monia lippuja ja lappuja ja että aikaa ei menisi turhaan byrokratiaan, vaan tuottavaan työhön.
Osenius huolehtii myös siitä, että maakuntien liittojen ja ELY-keskusten asiantuntijoita koulutetaan jatkuvasti. Heidän pitää ymmärtää laajoja kokonaisuuksia, tuntea lainsäädäntöä, arvioida uusia ideoita ja ymmärtää, mikä on uutta ja merkitsevää.
TEM vastaa Oseniuksen johdolla ohjelman kokonaisuudesta, mutta maakuntien liittojen ja ELY-keskusten asiantuntijat päättävät hankkeiden rahoittamisesta.
Hakijoiden joukossa on yrityksiä, korkeakouluja ja yhdistyksiä.
Tasapainoilua politiikan ytimessä
Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelmaa edelsi kolmen vuoden valmistelu. On selvää, että Oseniuksen työhön kuuluu paljon poliittista tasapainoilua.
Yksi ohjelman tarkoituksista on tasata Suomen eri alueiden välisiä kehityseroja ja toisaalta varmistaa kasvua kaikilla Suomen alueilla.
Se tarkoittaa sitä, että rahaa ei jaeta vain ideoiden perusteella vaan myös sen perusteella, missä päin maata hanke toimii.
– Tämä on poliittisesti herkkä aihe. Jännitettä aiheuttaa se, että asiaa voi lähestyä monesta eri näkökulmasta erilaisin painotuksin.
Rahojen jakamisesta käytiin kova taistelu. Maakunnat saivat ensin itse yrittää sopia rahanjaosta, mutta siitä ei tullut mitään.
Lopulta hallitus päätti, että rahoitusta kohdennetaan koko Suomeen, mutta painotus on Itä- ja Pohjois-Suomessa. Osenius ei halua ottaa kantaa poliittisiin päätöksiin, mutta hänestä perusteet ovat ymmärrettävät.
Itä-Suomessa on muuta Suomea alhaisempi bruttokansantuote, ja Pohjois-Suomessa esimerkiksi pitkät välimatkat aiheuttavat hankaluuksia.
Osenius uskoo, että näillä alueilla toimivilla yrityksillä on erinomaiset mahdollisuudet saada kehittämisrahoitusta, kunhan hanke on hyvä ja hyvin perusteltu.
Tietoa hauista saa tämän linkin takaa.
Rahoitusta haetaan täältä.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Innostus tarttuu
Johanna Osenius vaikuttaa olevan innostunut työstään. Häntä kiehtoo se, että työllä voi olla merkittävää vaikutusta Suomen kasvulle ja uudistumiselle.
– Se motivoi ja innostaa, mitä kaikkea ohjelma voi saada aikaan. Välillä työ tuntuu paperinmakuiselta, mutta sillä on suurta vaikutusta ihmisten ja yritysten elämään.
Työn kohokohtia ovat ne päivät, kun Osenius pääsee tapaamaan ihmisiä ja tutustumaan alueellisiin innovaatioihin. Innostus tarttuu.
Viime vuoden syksyn huippuhetki oli, kun vaikea valmistelutyö oli saatu päätökseen ja Osenius pystyi viimein toteamaan, että Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelma on suurimmalta osalta valmis. Ratkaisut oli tehty, ja osallistujat olivat sitoutuneet niihin – kaikki eivät täysin tyytyväisinä, mutta sitoutuneet kuitenkin.
Se olisi ollut juhlan paikka, mutta omikron siirsi juhlat parempiin aikoihin.
”Panostakaa vientiin”
Osenius on koulutukseltaan yhteiskuntamaantieteilijä. Hän on tehnyt koko työuransa aluekehittämisen parissa ja on sanojensa mukaan ajautunut asiantuntijatöistä nykyiseen esihenkilötehtäväänsä.
Hänen kaikki työnsä tähtää elinkeinoelämän kohentamiseen eli siihen, miten saadaan kasvua ja työllisyyttä.
Oseniuksen mielestä yritykset tarvitsevat rohkaisua. Suomessa näet on se pulma, että yritykset eivät halua kasvaa.
– Moni yritys on tyytyväinen siihen, mitä heillä jo on. Ohjelma kannustaa yrityksiä panostamaan vientiin ja kansainvälisille markkinoille.
Kuka Johanna Osenius?
Työskentelee työ- ja elinkeinoministeriössä aluekehitysjohtajana ja ryhmäpäällikkönä 30 alaiselle.
Opiskellut pääaineena suunnittelumaantiedettä Turun ja Helsingin yliopistoissa.
Asuu Helsingissä.
Harrastaa vesijuoksua, kesämökkeilyä ja pienimuotoista vihannesten viljelyä. Viime vuonna kokeili parsakaalia.
Haaveilee siitä, että pääsisi takaisin työpaikalle ja voisi taas tehdä tavallisia asioita, kuten törmätä kollegaan kahvihuoneessa tai kopiokoneella.