Pohjois-Pohjanmaalla valmistetaan piippuharkkoja, joiden raaka-aineena käytetään muun muassa metalliteollisuuden masuunikuonaa. Savupiipun hiilijalanjälki pienenee, kun käytössä ovat kiertotalouden periaatteet.
Teksti Riina Nygrén Kuva SSPT
Miksi valmistatte piippuharkkoja teollisuuden sivuvirroista, Suomen Savupiipputeollisuus Oy:n toimitusjohtaja Esa Päivärinta?
Maailmalla piippuharkkojen raaka-aineeksi murskataan muun muassa tulivuorien laavakiveä, jota rahdataan maasta toiseen rouheena tai valmiina harkkoina. Me tuotamme vastaavia harkkoja kotimaisesta kuonasta, jota syntyy raudan valmistamisesta ja kierrätyslasin käsittelystä. Reseptiikasta noin 95 % on teollisuuden ylijäämää, joten meidän ei tarvitse käyttää niin paljon luonnosta kerättyä tai louhittua materiaalia. Myös kuljetusmatkat ovat lyhyitä, kun raaka-aineet tulevat Suomesta.
Miksi masuunikuona on hyvä raaka-aine piippuharkkoihin?
Masuunikuona jää yli rautamalmin sulattamisesta, eli se kestää korkeita lämpötiloja ja on erittäin paloturvallista.
Nikkelipitoista masuunikuonaa käytetään myös paljon betonirakentamisessa, ja sitä ajetaan esimerkiksi pelloille parantamaan maaperän laatua.
Millainen kysyntä valmistamillanne piippuharkoilla on?
Kiinnostus kasvaa koko ajan. Ympäristöasiat alkavat kiinnostaa myös teknisissä tuotteissa, ja moni kuluttaja haluaa valita kotimaisen tuotteen. Liikevaihtomme on kolminkertaistunut alkuvuonna 2022, ja teimme juuri jälleenmyyntisopimuksen Baltiaan.
Tehtaan puolesta meillä olisi kapasiteettia panostaa vientiin enemmänkin, mutta rahdin kustannus- ja ympäristövaikutuksia pitää punnita suhteessa sivuvirtojen käytöstä syntyvään hiilihyötyyn.
Monet ovat huolissaan puun polttamisen pienhiukkaspäästöistä. Miltä tulisijojen tulevaisuus vaikuttaa?
On hyvä, että ympäristötekijät kiinnostavat ihmisiä. Modernit tulisijat kehittyvät jatkuvasti yhä puhtaammin polttaviksi, ja kierrätysmateriaalit voivat osaltaan olla pienentämässä tulisijan hiilijalanjälkeä yhdessä ekologisesti valmistetun savupiipun kanssa.