Suomessa jätehuolto toimii myös poikkeuksellisissa olosuhteissa.
Timo Hämäläinen on mukana jätealan huoltovarmuustoimikunnassa.
Se varmistaa, että kriisit eivät yllätä alan organisaatioita.
Teksti Leena Salokoski Kuvat Susanna Kekkonen
Kevättalvella 2020 jätealan huoltovarmuustoimikunnan sihteerin Timo Hämäläisen työpöydällä alkoivat pyöriä uudenlaiset kysymykset. Koronavirus oli saapunut Suomeen, ja sen vaikutukset tuntuivat myös jätehuollossa ja alan työpaikoilla.
Vielä alkuvuodesta kukaan ei tiennyt, voiko koronavirus tarttua jätteistä. Epäselvää oli myös, miten iso osa ihmisistä tulee sairastumaan. Jos kovin moni, niin miten turvataan jätteiden kuljetus epidemian aikana?
Nämä kysymykset olivat ensimmäisiä, joita jätealan huoltovarmuustoimikunta alkoi pohtia, kun se maaliskuussa kokoontui ensimmäisen kerran koronan vuoksi. Lisää kysymyksiä tulvi terveysalan viranomaisilta. Myös jätealan yritykset ja tavalliset ihmiset tarvitsivat ohjeita.
Timo Hämäläinen on töissä Suomen Kiertovoima ry KIVOssa asiantuntijana. Jätealan huoltovarmuustoimikunnan sihteerin pestiä hän hoitaa työnsä ohella. Toimikunnassa on mukana viranomaisia, yrityksiä, julkisia toimijoita ja liittoja.
Toimikunta kokoontuu yleensä noin neljä kertaa vuodessa, jotta se voi edistää erilaisia jätealan huoltovarmuuteen liittyviä projekteja.
– Kiireisimpinä korona-aikoina kokouksia oli viikoittain ja keskustelu muuttui pitkäjänteisestä kehittämistyöstä kohti operatiivista toimintaa. Puhuimme esimerkiksi siitä, miten taataan ihmisten työturvallisuus, Hämäläinen kertoo.
Toimikunta ei koronakeväänäkään ollut määräyksiä jakeleva toimielin, vaan sen tehtävänä on koota alan keskeiset toimijat yhteen ja antaa tilaa keskustelulle. Keväällä oli oleellista kerätä ja välittää oikeaa tietoa ja punnita, mihin asioihin kannattaa paneutua. Moni käytännön ongelma jäi kentällä työskentelevien ratkaistavaksi.
– Onneksi hyvin pian selvisi, että jätteisiin ei liity erityistä tartuntariskiä, ja jätehuoltoa voitiin jatkaa pitkälti tavalliseen tapaan.
Kulisseissa tapahtunut työ ei juurikaan näkynyt tavallisille ihmisille, mutta alan työpaikoilla tehtiin paljon järjestelyjä. Esimerkiksi työvuorolistoja muokattiin, jotta työntekijöiden ei tarvinnut kohdata toisiaan.
Jätehuoltoalalla oli se etu, että jätteisiin on aina liittynyt riskejä. Käsien pesusta osattiin huolehtia jo valmiiksi.
Kaatopaikkojen aikakaudella jätehuolto oli simppeliä. Jätteet kerättiin, kuljetettiin ja kipattiin röykkiöiksi kaupunkien ja asutusten laitamille. Järjestelmä toimi luotettavasti mutta epäekologisesti ja materiaalien kierron kannalta tehottomasti.
Muutos kohti kiertotaloutta on ollut nopea ja perinpohjainen. Nykyaikainen jätehuolto on verkostomainen, laitosmaiseen käsittelyyn, teknologiaan ja tietojärjestelmiin perustuva järjestelmä, jonka toiminta on monen tekijän yhteispeliä.
Kaikki tehtävät vaativat opiskelua ja ammattitaitoa. Kuka tahansa kuorma-autokortin omistaja ei voi hypätä korvaamaan esimerkiksi sairastunutta jäteauton kuljettajaa, vaan työssä täytyy osata käyttää laitteita ja tietojärjestelmiä. Jätteenkäsittelylaitosten kunnossapitäjät puolestaan saattavat tulla ulkomailta, eikä heille välttämättä löydy Suomesta korvaajia.
– Korona osoitti, miten haavoittuvainen yhteiskuntamme on, koska kaikki toiminnot ovat niin verkottuneita, Hämäläinen sanoo.
Jätealan toimintaa uhkaavat Hämäläisen mukaan todennäköisimmin pienet ja paikalliset häiriötilanteet, kuten ongelmat jätteenkäsittelylaitoksissa. Isot, valtakunnalliset kriisitilanteet ovat harvinaisia poikkeuksia, mutta sellaisia voisivat olla esimerkiksi kuljetusalan pitkä lakko tai ruhoja aiheuttava eläinpandemia.
Kun suunnitellaan jätealan huoltovarmuutta, pitää varautua tilanteisiin, jotka voivat synnyttää poikkeuksellisen määrän hävitettävää jätettä. Toisaalta täytyy varautua siihen, että esimerkiksi sähkökatkokset, tulipalot tai tietoturvahyökkäykset uhkaavat jätehuollon rakenteita.
– Kaikkeen ei voi varautua etukäteen, mutta auttaa, kun erilaisia häiriötilanteita on mietitty ja niitä varten on tehty valmiussuunnitelma, Timo Hämäläinen sanoo.
Usein vasta ongelmatilanteet opettavat, mitä käytännössä kannattaa tehdä. Lisäksi huoltovarmuutta parannetaan harjoittelemalla. Jätealan huoltovarmuustoimikunnan harjoituksissa on muun muassa testattu, miten jätehuolto toimii, jos myrsky katkoo sähköt pitkäksi ajaksi isolta alueelta.
Koronakriisin akuutein vaihe on jätehuollossa takanapäin, mutta huoltovarmuustoimikunta kokoontuu silti yhä tavallista useammin, noin kerran kuukaudessa. Korona on osoittanut Timo Hämäläisen mukaan sen, että suomalainen jätehuoltojärjestelmä osaa kriisitilanteessa reagoida nopeasti ja tehokkaasti.
Hämäläinen ei kokenut, että kevät olisi ollut hänelle erityisen raskas, vaikka huoltovarmuusasiat veivätkin noin kaksi työpäivää viikosta.
– Koko ajan oli sellainen olo, että tämä on tärkeää. Toimikunnassa on hyvä tekemisen meininki, ja jäsenet haluavat löytää ratkaisuja. •
» Kuka Timo Hämäläinen?
- Asumisen jätehuoltoon erikoistunut asiantuntija KIVOssa ja jätealan huoltovarmuustoimikunnan sihteeri.
- Valmistunut jätehuollon diplomi-insinööriksi 2000-luvun alussa Tampereen yliopistosta, jossa oli myös tutkijana muutaman vuoden.
- Sähkölaitteiden tuottajayhteisö ERP Finland ry:n toiminnanjohtaja vuosina 2007–2010.
- Asuu Nummelassa kolmihenkisen perheen kanssa. Tytär aloitti syksyllä ensimmäisen luokan, ja etätyö on sopinut elämäntilanteeseen hyvin.
- Harrastaa intohimoisesti maastopyöräilyä ja luonnossa liikkumista. Käy säännöllisesti Nuuksiossa, jonne on juuri löytänyt kotoa hyvän pyöräreitin.
- Haaveilee pääsevänsä pyöräilemään Keski-Euroopan isoihin mäkiin, mutta viettää vapaa-aikaa mieluiten rauhallisesti kotiympyröissä.