Sairaaloiden laboratorioiden muovijätettä voitaisiin kierrättää huomattavasti nykyistä enemmän. Kierrätyksen lisääminen vaatii kuitenkin uutta teknologiaa ja uusia toimintatapoja.
Teksti: Frans Duldin
Sairaalalaboratorioiden muovijäte on noussut muutaman viime vuoden aikana yhä suuremmaksi puheenaiheeksi, kun kierrättämiseen ja jätteiden määrän vähentämiseen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Kuitenkin vain pieni osa kaikesta sairaaloiden muoveista kierrätetään. Kierrätykseen päätyvät pitkälti ainoastaan elintarvike- ja kalvomuovit.
Suhteessa suurin osa sairaalan muovijätteistä on peräisin laboratorioista. Sairaalalaboratoriomuovit kattavat kaikki laboratoriossa käytettävät muovipakkaukset pesuainepulloista kemikaalikanistereihin ja petrimaljoista ja pipetteihin.
Huomattava osa laboratorioiden muovijätteestä on kontaminoitunut biologisella materiaalilla, kuten pipetit verellä. Tällaiset muovit päätyvät nykyään pääosin polttoon joko tavanomaiseen jätteenpolttolaitokseen tai vaarallisten jätteiden jätteenpolttolaitokseen. Sairaalat kuitenkin pyrkivät jatkuvasti nostamaan kierrätettävän muovin osuutta.
Monet laboratoriokokeissa käytettävät laitteiden komponentit sisältävät sekä muovia että metallia. Niitä en diplomityössäni luokitellut muovijätteeksi.
Tutkimuskohteena TYKS
Diplomityöni jakautui kahteen osaan. Teoreettisessa osassa selvitin sairaalajätteen tavanomaista koostumusta ja ominaisuuksia. Laskennallisessa osassa laskin ja arvoin Turun yliopistollisen keskussairaalan laboratorioiden muovijätteen määrää ja laatua.
Opinnäytetyön laskentaosan suoritin yhteistyössä Turun yliopistollisen keskussairaalan 6 eri laboratorion kanssa. Laboratorioissa sekä laskettiin että arvioitiin vuosittaisia jätemääriä, myös kontaminoitunutta muovijätettä.
Nämä 6 laboratoriota tuottavat vuodessa 11 000–13 000 kiloa muovijätettä, josta suurin osa on kontaminoitunutta eli jäte ei ole tämänhetkisin kierrätysmetodein kierrätyskelpoista.
Muovia voitaisiin kierrättää enemmän
Työni tulosten mukaan jätevirtojen pääpaino on suuremmissa kuljetus- ja desinfiointipakkauksissa, josta viimeksi mainittu tuoteryhmä on kontaminoitunutta ja siksi kierrätyskelvotonta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella syntyy desinfiointi- ja pesuainepakkausjätettä vuodessa 6 900 kiloa, josta suuri osa on desinfiointipyyhkeitä ja näiden pakkauksia. Ne ovat olleet kosketuksissa ihoon ja sisältävät eri materiaaleja, eli eivät siksi sovellu sellaisenaan kierrätykseen.
Diplomityöni suurin löydös on se, että laboratorioiden muovijätettä voisi kierrättää huomattavasti nykyistä enemmän.
Muovijätettä kierrätetään vähän, koska toistaiseksi ei ole olemassa tekniikkaa, jolla sairaaloiden muovia voitaisiin kierrättää. Lisäksi lainsäädäntö asettaa vaatimuksia, joita on nykyteknologialla vaikea noudattaa. Myös sairaaloiden kierrätyskäytännöt kaipaisivat päivittämistä.
Esimerkiksi tällä hetkellä kovamuoviset, mutta puhtaat pipettikärkien kuljetuskuoret päätyvät sekajätteeseen, vaikka ne ovat tälläkin hetkellä teknisesti kierrätyskelpoisia. Kierrätysjärjestelyt vain puuttuvat.
Työn tulokset käytäntöön
Tutkimuksen tulokset vahvistavat sen, että kierrätettävää muovimateriaalia on saatavilla jätteen käsittelijöille melko tasaisella tahdilla. Tulokset antavatkin osviittaa siitä, että suurimmat laboratoriomuovien jätejakeet olisivat suhteellisen pienin muutoksin kierrätettävissä.
Kuitenkaan kontaminoituneita muovituotteita ei voi tällä hetkellä kierrättää järkevästi. Pitäisikin löytää keinoja muovijätteen määrän minimoiseksi, sillä muovituotteista luopumisen ja korvaamisen esimerkiksi vastaavilla lasituotteilla ei ole katsottu olevan järkevä vaihtoehto. Tällaisia ratkaisuja kehitetään parhaillaan.
Työni on osa laajempaa TYKS:n omaa kestävyysohjelmaa. Tuloksia hyödynnetään TYKS:n sairaanhoitopiirien kehitystyössä.
Koska sairaalalaboratorioiden toiminta on luonteeltaan samantyyppistä toimipaikasta riippumatta, tuloksia on mahdollista soveltaa myös muissa laboratorioissa.
Tutkimukseni tuloksista hyötyvätkin erityisesti muovijätteen käsittelijät, sairaalassa käytettävien muovituotteiden tuottajat sekä laboratorioiden työtekijät, kukin omalta osaltaan niin muovijätteen kierrättämisen parantamisessa kuin jätteen vähentämisessä.
Kirjoittajan diplomityö Hospital laboratory plastics and their recycling potential valmistui talvella 2022. Työtään varten hän sai Jätehuoltoyhdistyksen stipendin.